Netto vs brutto: laskenta ja esimerkit yrittäjälle 2026

Netto on hinta ilman arvonlisäveroa, brutto on loppusumma jonka asiakas maksaa. Yleinen ALV-kanta on Suomessa 25,5 prosenttia syyskuusta 2024 alkaen, joten 1 000 € nettohinta tarkoittaa 1 255 € bruttohintaa. Tämä opas käy läpi netto/brutto-laskennan laskulla, palkanlaskennassa ja yrittäjän omassa nettotulossa, sekä yleisimmät virheet, jotka tulevat kalliiksi verotarkastuksessa.

Mitä netto ja brutto oikeasti tarkoittavat

Sanat netto ja brutto tulevat italialaisesta kauppakielestä: netto = puhdas, brutto = kokonainen. Nykyisessä suomalaisessa kirjanpidossa ja verotuksessa ne tarkoittavat aina samaa loogista paria, netto on summa ennen jotain lisäystä tai vähennystä, brutto on summa jälkeen. Mikä se "jokin" on, riippuu kontekstista.

Laskutuksessa kyseessä on arvonlisävero. Palkanlaskennassa kyseessä ovat ennakonpidätys ja työntekijän omat eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Painossa (esim. tukkurikaupassa) brutto voi tarkoittaa pakkauksen ja sisällön yhteispainoa, netto pelkkää sisältöä. Kontekstin tunnistaminen on tärkein yksittäinen taito , väärin ymmärretty "netto" tarkoittaa joko 25,5 prosentin virhettä laskulla tai satojen eurojen virhettä työsopimusneuvottelussa.

Netto vs brutto laskulla

Yritysten välisessä laskussa netto ja brutto eivät ole valinnainen tyylikysymys , ne on lain mukaan eriteltävä. AVL 209 e §:n mukaan laskussa on oltava muun muassa veron peruste (eli verottomien tavaroiden ja palvelujen hinta verokannoittain), verokanta ja suoritettavan veron määrä. Pelkkä loppusumma ei riitä.

Esimerkkilaskelma: konsulttipalvelu 1 000 € + ALV 25,5 %

Konsulttiyrittäjä laskuttaa asiakasta 8 tunnin työstä á 125 €. Veroton tuntihinta on 125 €, joten työn nettohinta on 1 000 €. ALV:n peruste on 1 000 €, vero 25,5 % eli 255 €. Loppusumma laskulla on 1 255 €.

1. Nettohinta (veron peruste): 8 h × 125 €/h = 1 000,00 €
2. ALV 25,5 %: 1 000 × 0,255 = 255,00 €
3. Bruttohinta (loppusumma): 1 000 + 255 = 1 255,00 €
4. Asiakas maksaa 1 255 €. Yrittäjä tilittää 255 € Verohallinnolle ja pitää 1 000 € itsellään.

Jos olet ALV-rekisterissä mutta unohdat ALV:n laskulta, et pääse pakoon. Verohallinto tulkitsee loppusumman bruttona ja laskee veron sieltä takaisinpäin. Toisin sanoen 1 000 € lasku ilman ALV-mainintaa = 796,81 € myyjälle ja 203,19 € verottajalle. Tarkista hyvityslaskun teko, jos virhe on jo lähtenyt.

Bruttopalkka vs nettopalkka

Palkanlaskennassa logiikka kääntyy: bruttopalkka on työsopimuksessa sovittu summa, joka kirjataan palkkalaskelmalle ennen vähennyksiä. Nettopalkka on se, mikä tilille jää. Bruttosta vähennetään ennakonpidätys (TVL 124 §:n nojalla verokortin mukaan), TyEL-työntekijän maksu 7,15 % alle 53-vuotiailta ja 8,65 % 53–62-vuotiailta sekä työttömyysvakuutusmaksun työntekijän osuus 0,59 %.

Esimerkin 3 500 € bruttopalkasta jää tilille noin 2 459 €, eli vähennykset ovat noin 30 prosenttia. Todellinen prosentti riippuu palkansaajan veroprosentista, iästä ja kotikunnasta. Käytä omaan tilanteeseen Verohallinnon palkkalaskuria tai pyydä tarkka veroprosentti OmaVerosta.

Työnantajan näkökulmasta bruttopalkka ei ole kokonaiskustannus. Päälle tulee työnantajan TyEL-maksu (vuonna 2026 keskimäärin noin 17,4 %), työttömyysvakuutusmaksun työnantajan osuus 0,79 %, sairausvakuutusmaksu 1,87 % sekä työtapaturmavakuutus (toimialakohtainen). Yhteensä sivukulut ovat noin 20–22 % brutton päälle, joten 3 500 € bruttopalkka maksaa työnantajalle noin 4 270 € kuussa.

Yrittäjän nettotulo: toiminimi vs osakeyhtiö

Yrittäjälle "nettotulo" tarkoittaa palkkaa, joka jää käteen verojen ja lakisääteisten maksujen jälkeen. Toiminimellä tämä lasketaan eri tavalla kuin osakeyhtiössä, ja ero on usein satoja euroja kuussa.

Toiminimellä nettotulo = liikevaihto − vähennyskelpoiset kulut − 5 %:n yrittäjävähennys − tulovero (progressio) − YEL-maksu. Yrittäjä maksaa veron tuloksesta, ei nostoista, eli kaikki tulos verotetaan riippumatta siitä, paljonko siitä siirtää tilille henkilökohtaiseen käyttöön.

Osakeyhtiössä kuvio on kaksiportainen: yhtiö maksaa tuloksesta 20 % yhteisöveron (TVL 124 §, EVL 1 §), ja omistaja maksaa veron palkasta progressiivisesti tai osingosta TVL 33 b §:n osinkohuojennussäännön mukaan. Listaamattoman yhtiön osinko on verovapaata 8 %:iin asti osakkeiden matemaattisesta arvosta, enintään 150 000 € vuodessa per omistaja.

Käytännön valinnasta lue kevytyrittäjyysvertailu 2026 ja vertaa toiminimen kirjanpitoa ja laskutusta.

Yleisimmät virheet netto/brutto-laskennassa

1. Brutosta nettoon kertomalla 25,5 prosentilla. Tämä antaa 320,03 €:n veron 1 255 €:n brutosta, oikein on jakaa 1,255:llä, jolloin vero on 255 €. Kerronta-virhe on yleisin yksittäinen ALV-virhe pienissä yrityksissä.

2. Pelkkä loppusumma B2B-laskulla. AVL 209 e § velvoittaa erittelemään veron perusteen, verokannan ja veron määrän. Verohallinto voi evätä asiakkaan ALV-vähennyksen, jos lasku on puutteellinen, ja asiakas peruuttaa kaupan.

3. Sekoitetaan bruttopalkka työnantajan kokonaiskustannukseen. Ne ovat eri summat. Sivukulut tuovat noin 20–22 % bruttopalkan päälle, ne on hyvä laskea jo ennen palkkaneuvottelua.

4. Kuluttajakaupassa esitetään hinta ilman ALV:tä. Hinnanmerkintäasetuksen (553/2013) 5 §:n mukaan kuluttajalle on aina näytettävä lopullinen hinta eli brutto. Pelkkä netto on harhaanjohtavaa markkinointia.

5. ALV-kantaa ei päivitetty syyskuun 2024 jälkeen. Yleinen kanta nousi 24 → 25,5 prosenttia. Vanhat laskupohjat saattavat vielä laskea väärin, tarkista, että laskupohja käyttää voimassa olevaa kantaa.

6. Nettopalkka luvataan työsopimuksessa. Tämä on harvoin järkevää, verotus muuttuu vuosittain ja työntekijän verokortti elää. Sovi aina bruttopalkasta.

Lue lisää: laskutuksen perusopas, ALV:n laskeminen ja ALV-velvollisuus 2026.

Disclaimer. Tämä artikkeli on yleistä tietoa arvonlisäverosta ja palkanlaskennan periaatteista vuonna 2026 eikä korvaa henkilökohtaista vero- tai kirjanpitokonsultaatiota. Yksittäistapauksissa kannattaa olla yhteydessä omaan kirjanpitäjään tai Verohallinnon henkilökohtaiseen neuvontaan. Yrittäjäopas.com ei vastaa sisällön perusteella tehdyistä päätöksistä.