Kevytyrittäjyys tarkoittaa työn tekemistä ja laskuttamista ilman omaa Y-tunnusta laskutuspalvelun kautta. Vuonna 2026 Suomen markkinaa hallitsevat UKKO.fi, Eezy Kevytyrittäjät, OP Kevytyrittäjä ja Free.fi. Palvelumaksu liikkuu välillä 3,0–5,0 % laskutetusta summasta. Termiä "kevytyrittäjyys" ei ole työsopimuslaissa eikä yrittäjäeläkelaissa, kyse on liiketoimintamallista, ei oikeudellisesta statuksesta. Tämä opas vertailee neljä suurinta laskutuspalvelua ja selittää kevytyrittäjyyden verotuksen, YEL-velvollisuuden ja työttömyysturvan vuonna 2026.
Mitä kevytyrittäjyys tarkoittaa
Kevytyrittäjyys on käytännön kielessä vakiintunut termi, jolla tarkoitetaan tilannetta, jossa työn tekijä myy palvelujaan asiakkaalle ilman omaa Y-tunnusta. Asiakas saa laskun laskutuspalvelulta, esimerkiksi UKKO.fi:ltä, ja maksaa palvelulle, joka tilittää työsuorituksesta maksun työn tekijälle. Laskutuspalvelu pidättää itselleen palvelumaksun (Suomessa tyypillisesti 3,0–5,0 %) ja huolehtii joko palkanmaksun tai työkorvauksen verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvistä velvollisuuksista.
Termiä "kevytyrittäjä" ei mainita työsopimuslaissa (TSL), tuloverolaissa (TVL) eikä yrittäjän eläkelaissa (YEL). Verohallinto käsittelee kevytyrittäjän työtulon joko palkkana tai työkorvauksena riippuen siitä, miten laskutuspalvelu on järjestelyn rakentanut (Verohallinnon ohje VH/3592/00.01.00/2024). Tämä rajanveto määrää ennakonpidätyksen, sosiaalivakuutusmaksut, työttömyysturvan ja YEL-velvollisuuden.
Kevytyrittäjyys eroaa kolmesta lähikäsitteestä:
- Toiminimi: oma Y-tunnus, oma kirjanpito, ei palvelumaksuja, alv-velvollisuus 20 000 € rajan ylittyessä.
- Osakeyhtiö: erillinen oikeushenkilö, 20 % yhteisövero, monimutkaisempi hallinto.
- Palkkatyö: työsuhde työnantajan kanssa, työsopimus, työnantaja kantaa sosiaaliturvan kustannukset kokonaisuudessaan.
Lainsäädäntö ja oikeudellinen asema
Kevytyrittäjän oikeudellinen asema ratkaistaan kolmella tasolla: työsuhdetestillä (TSL 1:1 §), ennakkoperinnän palkka–työkorvaus -rajanvedolla (Verohallinto) ja yrittäjäeläkkeen velvollisuudella (YEL 4 §). Yhdellä henkilöllä voi käytännössä olla eri status eri lakien mukaan.
Työsuhde-määritelmä TSL 1:1 §
Työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaan kyseessä on työsopimus, kun työntekijä tekee henkilökohtaisesti työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena vastiketta vastaan. Kevytyrittäjyydessä asiakas (loppumaksaja) ei tyypillisesti ole työnantaja, laskutuspalvelu on, mutta vain teknisesti. Korkein oikeus on linjannut (KKO 2015:11), että tosiasiallisten tunnusmerkkien on täytyttävä riippumatta siitä, miten sopimusta nimitetään. Jos asiakas ohjaa työn tekemistä päivittäin ja työ tehdään asiakkaan tiloissa asiakkaan välineillä, järjestely voidaan jälkikäteen katsoa työsuhteeksi.
Tämä on käytännön riski erityisesti pitkäkestoisissa toimeksiannoissa yhdelle asiakkaalle. Verohallinto, työsuojeluviranomainen tai TE-toimisto voi tulkita järjestelyn työsuhteeksi, jolloin asiakas joutuu maksukykyyn liittyvään vastuuseen palkkasivukuluista, lomakorvauksista ja mahdollisista sopimusrikkomuksista.
Laskutuspalveluiden vertailu 2026
Suomessa toimii 2026 noin 12 laskutuspalvelua, joista neljä hallitsee selvästi markkinaa. Alla neutraali vertailu palvelumaksuista, vakuutuksista ja erityispiirteistä. Tiedot on tarkistettu palveluiden virallisista hinnastoista huhtikuussa 2026, vahvista kuitenkin omat ehdot palvelun omasta verkkosivustosta ennen sopimuksen tekoa.
Hinnat ja palkkiot taulukossa
| Palvelu | Palvelumaksu | Kk-maksu | Tapaturmavak. | Lakisääteinen | Erityispiirre |
|---|---|---|---|---|---|
| UKKO.fi | 5,0 % | 0 € | Sis. | Sis. (vastuu/oikeusturva) | Markkinajohtaja, suurin asiakaskunta |
| Eezy Kevytyrittäjät | 5,0 % | 0 € | Sis. | Sis. | Pörssiyhtiö, koko HR-talo |
| OP Kevytyrittäjä | 4,5 % | 0 € | Sis. | Vapaaehtoinen | OP-pankin asiakkaalle integroitu |
| Free.fi | 3,0–4,0 % | 0 € | Sis. | Vapaaehtoinen | Halvin palvelumaksu, vähemmän lisäpalveluita |
| OmaPaja | 5,0 % | 0 € | Sis. | Sis. | Osuuskuntamalli, jäsenyys |
Palvelumaksu on prosenttiosuus laskutetusta arvonlisäverottomasta summasta. Tapaturmavakuutus tarkoittaa palvelun ottamaa työtapaturmavakuutusta käyttäjille, ei välttämättä korvaa ammattitautivakuutusta tai vapaa-ajan tapaturmia. Lakisääteinen tarkoittaa vastuu- ja oikeusturvavakuutusta, jonka osa palveluista sisällyttää automaattisesti, osa tarjoaa lisämaksusta.
UKKO.fi
UKKO.fi on Suomen suurin laskutuspalvelu. Yhtiön mukaan palvelua käyttää säännöllisesti yli 50 000 kevytyrittäjää, mikä tekee siitä markkinajohtajan käyttäjämäärällä mitattuna. Palvelumaksu on 5,0 % laskutetusta summasta. Hintaan sisältyy verotus, palkanmaksu, lakisääteinen tapaturmavakuutus sekä toiminnan vastuu- ja oikeusturvavakuutus. UKKO tarjoaa lisämaksusta sairauspäiväraha- ja eläkesäästämispalveluita.
Eezy Kevytyrittäjät
Eezy Oyj on pörssiin listattu HR- ja henkilöstöpalveluyhtiö, jonka kevytyrittäjyysliiketoiminta on toiseksi suurin Suomessa. Palvelumaksu on 5,0 %. Eezyn vahvuus on osana suurempaa konsernia tarjottava työturvallisuus- ja työterveyspaketti, jota itsenäinen pieni laskutuspalvelu ei pysty samalla tavalla tarjoamaan. Eezyn pörssiraportit antavat myös läpinäkyvyyttä yhtiön taloudelliseen tilanteeseen, etu pitkäaikaisille käyttäjille.
OP Kevytyrittäjä
OP Kevytyrittäjä on OP-pankin laskutuspalvelu, joka käynnistyi 2017. Palvelumaksu on 4,5 % , alempi kuin UKKOlla ja Eezyllä, mutta korkeampi kuin Free.fi:llä. Palvelu integroituu OP:n verkkopankkiin: jos kevytyrittäjä on jo OP:n asiakas, palkka tulee samalle OP-tilille ilman erillistä rekisteröintiä. Lakisääteinen vastuuvakuutus on vapaaehtoinen lisämaksu, kysy ehdoista ennen sopimusta erityisesti, jos toimit asiakkaan tiloissa.
Free.fi
Free.fi on hintajohtaja: palvelumaksu 3,0–4,0 % riippuen kuukauden volyymista. Yhtiö on pienempi kuin UKKO tai Eezy, eikä lakisääteistä vastuuvakuutusta ole automaattisesti pakettiin sisällytetty. Free.fi sopii kevytyrittäjälle, joka osaa hoitaa vakuutusasiat itse ja haluaa minimoida palvelumaksun. Toimialalla tyypillinen riski: pienempi yhtiö → maksukyvyttömyys voi jäädyttää tilitykset hetkellisesti. Tarkista yhtiön viimeisin tilinpäätös PRH:n kaupparekisteristä ennen päätöstä.
Verotus: palkka vai työkorvaus
Verohallinnon ohje VH/3592/00.01.00/2024 määrittelee, että kevytyrittäjälle maksettu suoritus on joko palkkaa (ennakkoperintälaki 13 §) tai työkorvausta (EPL 25 §). Rajanveto ratkaisee ennakonpidätyksen, sosiaalivakuutusmaksut ja lopulta käteen jäävän summan.
| Palkka | Työkorvaus | |
|---|---|---|
| Maksu | Palkka | Työkorvaus |
| Ennakonpidätys palvelun toimesta | Kyllä, verokortin mukaan | Ei (ennakkoperintärekisterin ulkopuoliselle) |
| Sosiaalivakuutusmaksut (TyEL, työttömyys, sotu) | Kyllä, palvelu maksaa | Ei (yrittäjä huolehtii YEL:stä itse) |
| Lomaraha / lomakorvaus | Kyllä, kerryttää | Ei kerry |
| Käteen jäävä osuus 1 000 €:n laskusta | n. 600–680 € | n. 700–780 € |
| Vakuutusturva työtapaturmissa | Kyllä, palvelun tapaturmavakuutus | Riippuu — usein vapaaehtoinen |
Useimmat suuret laskutuspalvelut (UKKO, Eezy, OP) maksavat oletuksena palkkaa, mikä yksinkertaistaa kevytyrittäjän verotusta, verokortti riittää eikä ennakkoveroja tarvitse maksaa erikseen. Työkorvausmalli antaa enemmän käteen, mutta YEL-velvollisuus, ennakkoverot ja oma sosiaaliturva ovat kevytyrittäjän omalla vastuulla.
YEL ja sosiaaliturva
Yrittäjän eläkelain 4 §:n mukaan YEL-vakuutus on otettava, kun yrittäjätoiminta jatkuu yli neljä kuukautta ja arvioitu vuosityötulo ylittää alarajan. Vuonna 2026 YEL-työtulon alaraja on 9 010,28 € (Eläketurvakeskus, 2026 indeksi). Palkkamallissa kevytyrittäjä ei ole YEL-velvollinen, palvelu vakuuttaa hänet TyEL:n piirissä työntekijänä. Työkorvausmallissa velvollisuus on kevytyrittäjällä itsellään.
YEL-vakuutuksen maksu vuonna 2026 on alle 53-vuotiaalle 24,10 % työtulosta ja 53–62-vuotiaalle 25,60 %. Esimerkki: 15 000 €:n YEL-työtulo → vakuutusmaksu n. 3 615 € / vuosi (ETK 2026). YEL on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.
Työttömyysturva ja TE-toimiston tulkinta
Työttömyysturvalain (TTL) 1:6 §:n mukaan henkilöä pidetään yrittäjänä, jos hän on YEL-velvollinen tai työskentelee yhteisössä, jossa hänellä on yli 30 % omistus tai määräysvalta. Kevytyrittäjän status on käytännössä hybridi: TE-toimisto ratkaisee asian tapauskohtaisesti.
- Palkkamalli: rinnastetaan palkansaajaan. Työssäoloehto kertyy palkkatyön kautta. Ansiopäiväraha palkansaajakassoista (esim. YTK).
- Työkorvausmalli + YEL: rinnastetaan yrittäjään. Työssäoloehto kertyy YEL-pohjaisena Yrittäjäkassan (SYT) jäsenyydessä.
- Sivutoiminen: alle 18 h/viikko kevytyrittäjyyttä päätyön ohessa katsotaan usein sivutoimiseksi yrittäjyydeksi, joka ei estä työttömyysetuutta.
Käytännön ohje: jos kevytyrittäjyys on ainoa tulonlähde ja työkorvausmalli, harkitse Yrittäjäkassan jäsenyyttä. Jos pidät palkansaaja-statuksen tärkeänä (esim. ansioturvan katkeamattomuus aiemmasta työsuhteesta), valitse palkkamallin tarjoava palvelu (UKKO, Eezy, OP).
Esimerkkilaskelma: 30 000 € liikevaihto, palkkamalli, 5 % palvelumaksu
Tarkastellaan kevytyrittäjä Janneä, joka tekee freelance-graafista suunnittelua kotoa käsin, laskuttaa 30 000 € vuonna 2026 UKKO.fi:n kautta ja saa palkkamallin maksun. Verokortilla ennakonpidätys on 24 %.
| Erä | Summa |
|---|---|
| Asiakkaalta laskutettu (alv 0 %, kun raja alittuu) | 30 000 € |
| Palvelumaksu 5,0 % | −1 500 € |
| Bruttopalkan pohja | 28 500 € |
| Sosiaalivakuutusmaksut työnantajan osuus n. 8 % | −2 110 € |
| Bruttopalkka | 26 390 € |
| Ennakonpidätys 24 % verokortilla | −6 334 € |
| Työntekijän sotu-osuudet n. 3 % | −791 € |
| Käteen tilille | n. 19 265 € |
Kun samaa 30 000 €:n liikevaihtoa verrataan toiminimellä toimivaan yrittäjään: tilitoimiston vuosikustannus 600–1 200 €, alv käsittely (jos raja ylittyy), yrittäjävähennys 5 %, mahdolliset investointi- ja matkavähennykset. Toiminimellä käteen jää tyypillisesti 2 000–4 000 € enemmän kuin kevytyrittäjyydessä, vastineeksi enemmän hallinnollista työtä ja YEL-vastuu.
Milloin kevytyrittäjyys ei enää riitä
Kolme käytännön kynnystä:
1. Liikevaihto ylittää 20 000 € (alv-raja). Kevytyrittäjyydessä alv-velvollisuus on laskutuspalvelulla, mutta heidän palvelumaksu kasvaa absoluuttisesti volyymin mukaan. 50 000 €:n liikevaihdolla 5 % palvelumaksu on 2 500 €/v, yli kahdeksankertainen verrattuna edulliseen tilitoimistosopimukseen.
2. Tarvitset Y-tunnuksen tai oman alv-rekisteröinnin. EU-myynnit, käänteinen arvonlisäverotus rakennusalalla, OSS-rekisteröinti digipalveluille, nämä eivät onnistu kevytyrittäjänä, koska Y-tunnus on laskutuspalvelun.
3. Investoit kalustoon, työkaluihin tai tiloihin. Kevytyrittäjä ei voi vähentää oman verotuksensa kautta liiketoimintainvestointeja samalla tavalla kuin elinkeinonharjoittaja (toiminimi). Tilitoimistolaskelmasta voi syntyä tuhansien eurojen verosäästö verrattuna kevytyrittäjyyteen, jos investoinnit ovat säännöllisiä.
Sisäisiä siirtymäoppaita: kevytyrittäjä vai toiminimi 2026, laskutuspalveluiden tarkempi vertailu ja kevytyrittäjyys ja työttömyysturva.
- → Palkka ja työkorvaus verotuksessa, syventävä ohje · Verohallinto (VH/3592/00.01.00/2024)
- →
- →
- → YEL-työtulon alaraja 2026, 9 010,28 € · Eläketurvakeskus
- →
- → KKO 2015:11, työsuhteen tunnusmerkit · Korkein oikeus
- → Kevytyrittäjän verotus ja sosiaaliturva, ohje · Verohallinto
Usein kysytyt, kevytyrittäjyys 2026
Mitä kevytyrittäjyys tarkoittaa 2026?
Kevytyrittäjyys on toimintatapa, jossa työn tekijä laskuttaa asiakkaalta laskutuspalvelun (esim. UKKO, Eezy, OP, Free.fi) kautta ilman omaa Y-tunnusta. Laskutuspalvelu hoitaa laskutuksen, perii palvelumaksun (tyypillisesti 3–5 % laskun summasta) ja maksaa lopun käteen joko palkkana tai työkorvauksena. Termiä ei ole laissa — kyseessä on liiketoimintamalli, ei oikeudellinen asema (Verohallinto: Ohje VH/3592/00.01.00/2024).
Mikä on paras laskutuspalvelu 2026 — UKKO, Eezy, OP vai Free?
Kustannus: Free.fi:n 3,0–4,0 % palvelumaksu on alhaisin. Volyymi ja vakaus: UKKO.fi on markkinajohtaja, suurimmat käyttäjämäärät ja eniten lisäpalveluita. Pankkiintegraatio: OP Kevytyrittäjä sopii OP:n asiakkaille (4,5 %). Suurille toimeksiannoille ja työtapaturmariskille: Eezy:n vakuutuspaketti on vahva. Vertaa palvelumaksu, vakuutukset ja maksupäivän nopeus oman toimialasi mukaan.
Tarvitseeko kevytyrittäjä Y-tunnuksen?
Ei. Kevytyrittäjyyden ydin on, että työ tehdään ilman omaa Y-tunnusta — laskutuspalvelu laskuttaa omalla Y-tunnuksellaan. Jos kevytyrittäjä haluaa Y-tunnuksen (esim. domain-rekisteröintiä tai erillisiä alv-asioita varten), hänen on perustettava toiminimi tai osakeyhtiö, jolloin hän ei enää ole kevytyrittäjä.
Kuuluuko kevytyrittäjä YEL-vakuutuksen piiriin?
Riippuu siitä, maksaako laskutuspalvelu palkkaa vai työkorvausta. Palkkamallissa palvelu vakuuttaa työntekijän TyEL:llä — YEL ei tule kysymykseen. Työkorvausmallissa kevytyrittäjä on YEL-velvollinen, jos vuosityötulo arvio ylittää 9 010,28 € (2026-raja) ja toiminta on jatkunut yli 4 kuukautta. YEL-velvollisuuden arvioi käytännössä Eläketurvakeskus.
Miten kevytyrittäjä saa työttömyysturvaa?
Palkkamallissa kevytyrittäjä rinnastetaan palkansaajaan ja työssäoloehto kertyy palkkatyökertymänä — pääsy palkansaajakassojen ansiosidonnaiseen turvaan on mahdollinen. Työkorvausmallissa kevytyrittäjä rinnastetaan yrittäjään ja työssäoloehto kertyy YEL-pohjaisesti, mikäli liittyy Yrittäjäkassaan. TE-toimisto ratkaisee statuksen tapauskohtaisesti TTL 1:6 §:n yrittäjämääritelmän pohjalta.
Milloin kevytyrittäjyys ei enää riitä — pitääkö perustaa toiminimi?
Käytännön kynnyksiä on kolme: (1) liikevaihto ylittää alv-rajan 20 000 €/v ja palvelumaksu syö enemmän kuin oma kirjanpito maksaisi, (2) tarvitset Y-tunnuksen tai alv-rekisteröinnin (esim. EU-myynnit), tai (3) haluat vähentää investointeja kalustoon ja työvälineisiin elinkeinotoiminnan tulosta. Vertailu: vuosittaiset palvelumaksut 5 % × 30 000 € = 1 500 € — tilitoimisto + alv hoituu monesti 600–1 200 €/v.
Disclaimer. Tämä artikkeli on yleistä tietoa kevytyrittäjyydestä ja laskutuspalveluista vuonna 2026 eikä korvaa henkilökohtaista vero- tai juristikonsultaatiota. Palvelumaksut ja ehdot voivat muuttua, vahvista ajantasaiset tiedot palvelun omasta hinnastosta ennen sopimuksen tekemistä. Yrittäjäopas.com ei vastaa sisällön perusteella tehdyistä päätöksistä, eikä Yrittäjäopas.com saa provisiota mainituista palveluista. Vertailu on neutraali.