Kevytyrittäjän työttömyysturva määräytyy sen mukaan, käsitelläänkö hänet palkansaajana vai yrittäjänä. Työttömyysturvalain (TTL) 1 luvun 6 §:n mukaan henkilöä pidetään yrittäjänä, jos hän on YEL-velvollinen tai työskentelee yhteisössä, jossa hänellä on yli 30 % omistus tai määräysvalta. Palkkamallin kevytyrittäjä rinnastetaan käytännössä palkansaajaan, työkorvausmallin kevytyrittäjä yrittäjään. Tämä opas selittää kummankin mallin työssäoloehdot, kassojen valinnan, sivutoimisen kevytyrittäjyyden ja Kelan peruspäivärahan vuonna 2026.
Pääperiaate: palkka vai työkorvaus ratkaisee statuksen
Kevytyrittäjän työttömyysturva määräytyy ensisijaisesti sen mukaan, miten laskutuspalvelu käsittelee suorituksen. Verohallinnon ohje VH/3592/00.01.00/2024 määrittelee kahta vaihtoehtoa: palkka tai työkorvaus. Status työttömyysturvan kannalta seuraa tätä rajanvetoa.
| Ulottuvuus | Palkkamalli | Työkorvausmalli |
|---|---|---|
| Maksun muoto | Palkka (ennakonpidätys) | Työkorvaus + ennakkoverot |
| Sosiaalivakuutusmaksut | TyEL palvelu maksaa | YEL kevytyrittäjä itse |
| Työssäoloehdon kertyminen | Palkkatyöhön rinnastettava | YEL-pohjainen |
| Kassa | Palkansaajakassa (esim. YTK, IAET) | Yrittäjäkassa (SYT) |
| Ansiopäiväraha | Palkkatulon mukaan | YEL-työtulon mukaan |
| TE-toimiston tulkinta | Palkansaaja | Yrittäjä (TTL 1:6 §) |
Käytännössä useimmat suuret laskutuspalvelut (UKKO, Eezy, OP) maksavat oletuksena palkkaa. Tämä yksinkertaistaa kevytyrittäjän työttömyysturvaa, koska palkansaajakassojen kautta kertynyt ansiosidonnainen turva pysyy ennallaan eikä YEL-velvollisuutta tarvitse miettiä.
Työssäoloehto: milloin syntyy oikeus ansiopäivärahaan
Palkansaaja-status (palkkamalli)
Työttömyysturvalain 5 luvun 3 §:n mukaan palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun on tehty vähintään 12 kalenteriviikkoa palkkatyötä, jonka kestoksi katsotaan vähintään 18 tuntia viikossa ja palkka on ollut vähintään työehtosopimuksen mukainen. Kevytyrittäjän palkkamallin tunnit ja palkat lasketaan tähän mukaan, jos kassa hyväksyy ne palkansaajatyöksi.
Palkansaajan ansiopäiväraha on 2026 perustaso 38,33 € + 45 % päiväpalkasta osasta, joka ylittää tämän tason. Ylittävä osuus 22 %:lla, kun ansio on yli 3 421,12 €/kk. Maksimi ansiopäiväraha on n. 90 €/päivä eli 1 950 €/kk (Kela 2026).
Yrittäjä-status (työkorvausmalli)
Yrittäjän työssäoloehto on TTL 5 luvun 7 §:n mukaan 15 kuukautta YEL-vakuutettua yrittäjätoimintaa, jonka aikana YEL-työtulo on ollut vähintään 14 803 € vuodessa (2026). Tämä raja muuttuu vuosittain palkkakerroinindeksin mukaan.
Yrittäjän ansiopäiväraha lasketaan YEL-työtulosta, ei tositetuloista. Tämä on kriittinen ero: jos YEL-työtulosi on ollut alimmillaan 9 010,28 €, ansiopäiväraha on huomattavasti pienempi kuin todellinen tulosi. Monet yrittäjät asettavat YEL-työtulonsa "minimiin" säästääkseen vakuutusmaksuissa, tämä kostautuu työttömyystilanteessa.
Palkansaajakassa vai Yrittäjäkassa
Kevytyrittäjän kassanvalinta riippuu maksun muodosta:
- Palkkamalli (palkansaaja-status): palkansaajakassa, esim. YTK (Yleinen työttömyyskassa), IAET tai oma toimialakohtainen kassa. Jäsenmaksu 9–15 €/kk.
- Työkorvausmalli (yrittäjä-status): Yrittäjäkassa SYT (Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa). Jäsenmaksu skaalautuu YEL-työtulon mukaan, n. 30–80 €/kk.
- Hybridi: jos toimit sekä palkansaajana että pienenä kevytyrittäjänä, voit pysyä palkansaajakassassa, kunhan kevytyrittäjyys on selvästi sivutoimista.
Jos status muuttuu (esim. lopetat palkkatyön ja siirryt päätoimiseksi yrittäjäksi), kassasta on vaihdettava 3 kuukauden kuluessa. Jos vaihto tehdään ajoissa, jo kertynyt työssäoloehto säilyy, uudelleen ei tarvitse aloittaa nollasta.
Sivutoiminen kevytyrittäjyys päätyön ohessa
Sivutoimisuuden ratkaisee TE-toimisto. Käytäntö on, että alle 18 tuntia/viikko ja sivutoimisesti tehty kevytyrittäjyys ei estä työttömyysetuutta. Kun jäät työttömäksi, voit jatkaa sivutoimista kevytyrittäjyyttä, tulot vähennetään päivärahasta sovittujen sääntöjen mukaan.
Päivärahasta vähennetään 50 % siitä osasta tuloja, joka ylittää 300 €:n suojaosan kuukaudessa (TTL 4 luku 2 §). Esimerkki: jos saat sivutoimisena kevytyrittäjänä 800 €/kk, päivärahasta vähennetään (800 − 300) × 50 % = 250 €/kk.
Kelan peruspäiväraha: ilman kassan jäsenyyttä
Jos et ole kassan jäsen tai et täytä työssäoloehtoa, voit saada Kelan peruspäivärahaa (työttömyysturvalaki 6 luku). Vuonna 2026 peruspäiväraha on 28,11 €/päivä eli noin 610 €/kk. Saanti edellyttää työnhakijaksi ilmoittautumista TE-toimistoon ja Kelan hakemuksen lähettämistä.
Peruspäiväraha on selvästi pienempi kuin ansiopäiväraha, siksi kassan jäsenyys on käytännössä pakollinen, jos haluat tulosi turvata mahdollisen työttömyyden varalta.
Käytännön esimerkki: Tiia kevytyrittäjänä
Tiia toimii kevytyrittäjänä UKKO.fi:n kautta palkkamallilla. Vuonna 2025 hän laskutti 18 kuukauden ajan 32 000 €/v (n. 2 700 €/kk). Hän on YTK:n jäsen 12 €/kk maksulla. Tammikuussa 2026 asiakaskunta vähenee dramaattisesti ja Tiia jää käytännössä työttömäksi.
- Päivä 1: Tiia ilmoittautuu TE-toimistoon työnhakijaksi.
- Päivä 5: Tiia lähettää YTK:lle ansiopäivärahahakemuksen liitteenään palkkalaskelmat ja UKKO.fi:n vuosiyhteenveto.
- Päivä 10: YTK toteaa työssäoloehdon täyttyneen, 18 kk palkkamallin laskutusta > 12 viikon vähimmäisvaatimus.
- Päivä 21: Ansiopäivärahahakemus hyväksytty. Päiväpalkka 90 €, ansiopäiväraha n. 65 €/päivä eli n. 1 410 €/kk.
- Sivutoimi: Tiia jatkaa pieniä toimeksiantoja sivutoimisesti. Kuukauden tulo 400 € → vähennys päivärahasta (400−300) × 50 % = 50 €.
Vertailu: ilman YTK:n jäsenyyttä Tiia olisi saanut Kelan peruspäivärahaa n. 610 €/kk eli 800 € vähemmän kuukaudessa. YTK:n vuosijäsenmaksu (144 €) maksoi itsensä takaisin ensimmäisessä työttömyysviikossa.
Sisäisiä jatkolinkkejä: kevytyrittäjyys 2026, YEL-vakuutuksen alaraja 2026 ja YEL-velvollisuus 2026.
- →
- →
- → Kelan peruspäiväraha 2026 · Kela
- →
- →
- → Yrittäjän työttömyysturva. Verohallinto · Verohallinto
Usein kysytyt, kevytyrittäjyys ja työttömyysturva 2026
Saako kevytyrittäjä työttömyyspäivärahaa?
Kyllä, jos täyttää työssäoloehdon. Palkkamallin kevytyrittäjä rinnastetaan palkansaajaan ja työssäoloehto kertyy palkkatyökertymänä — pääsy palkansaajakassojen ansiopäivärahaan on mahdollinen. Työkorvausmallissa kevytyrittäjä rinnastetaan yrittäjään ja kertyminen tapahtuu YEL-pohjaisesti Yrittäjäkassan kautta. Käytännön status ratkaistaan TE-toimistossa.
Mikä on työssäoloehto kevytyrittäjälle 2026?
Palkansaaja: 12 kalenteriviikkoa työssäoloa, jonka aikana on tehty palkkatyötä vähintään 18 tuntia/viikko ja palkka vähintään työehtosopimuksen mukainen. Yrittäjä: 15 kuukautta YEL-vakuutettua yrittäjyyttä, jonka aikana YEL-työtulo on ollut vähintään 14 803 € (2026 raja). Työssäoloehdon laskeminen aloitetaan kassan jäsenyyden alkamisesta.
Voinko olla samaan aikaan työssä ja kevytyrittäjä?
Kyllä. Sivutoiminen kevytyrittäjyys päätyön ohessa on mahdollista. TE-toimisto arvioi sivutoimisuuden tuntimäärän ja ansion perusteella — alle 18 tuntia/viikko ja sivutoimisesti tehty katsotaan yleensä sivutoimiseksi. Sivutoiminen yrittäjyys ei estä työttömyysetuutta, mutta tulot vähennetään päivärahasta sovittujen sääntöjen mukaan.
Pitääkö liittyä työttömyyskassaan kevytyrittäjänä?
Ei pakollisesti, mutta käytännössä kannattava. Ilman kassan jäsenyyttä saat vain Kelan peruspäivärahan (28,11 €/päivä, 2026). Kassan jäsenyys oikeuttaa ansiopäivärahaan, joka voi olla 50–80 % aiemmasta tulotasosta. Palkkamallin kevytyrittäjälle sopii palkansaajakassa (esim. YTK), työkorvausmallin kevytyrittäjälle Yrittäjäkassa (SYT).
Mitä tapahtuu, kun kevytyrittäjä jää työttömäksi?
Ilmoittautuminen TE-toimistoon työnhakijaksi on tehtävä ensimmäisenä työttömyyspäivänä. TE-toimisto selvittää työssäoloehdon täyttymisen ja kassan kanssa hakemuksen käsittely. Käsittelyaika on yleensä 2–4 viikkoa. Jos toimit kevytyrittäjänä työttömyyden aikana sivutoimisesti, ilmoita tulot kuukausittain — niistä vähennetään 50 % päivärahasta sovittujen rajojen yli.
Disclaimer. Tämä artikkeli on yleistä tietoa kevytyrittäjyyden ja työttömyysturvan suhteesta vuonna 2026 eikä korvaa henkilökohtaista konsultaatiota TE-toimistossa, kassassa tai Kelassa. Yksittäistapauksissa kannattaa olla yhteydessä omaan kassaan ennen ratkaisujen tekemistä.