Ammatinharjoittaja on toiminimiyrittäjä, joka myy henkilökohtaista ammattitaitoaan ilman merkittävää pääomaa, varastoa tai työntekijöitä. Esimerkkejä: lääkäri, asianajaja, kampaaja, hieroja, kuvataiteilija, IT-konsultti. Kirjanpitolaki (KPL 7:2 §) sallii ammatinharjoittajalle yhdenkertaisen kirjanpidon, mikä on kevyempi ja edullisempi kuin liikkeenharjoittajan kahdenkertainen kirjanpito.
Mikä on ammatinharjoittaja: kirjanpitolain määritelmä
Kirjanpitolaki (KPL 1:1 §) ei käytä termiä "ammatinharjoittaja" suoraan, vaan puhuu "ammatin- ja liikkeenharjoittajista". Käytännössä erotuksen tekee KPL 7:2 §, joka säätelee yhdenkertaisen kirjanpidon ehdot. Yhdenkertainen kirjanpito on sallittu yritykselle, joka:
- On luonnollinen henkilö (toiminimi, ei osakeyhtiö)
- Liikevaihto on enintään 200 000 €/v
- Tase ei ylitä 100 000 €
- Työllistää enintään 3 henkilöä
- Toiminta ei ole erityislailla säänneltyä (esim. tilintarkastus, vakuutus)
"Ammatinharjoittaja" on käytännön termi, joka kuvaa pientä, henkilökohtaiseen ammattitaitoon perustuvaa toimintaa. Verohallinto käyttää lomaketta 5 sekä ammatin- että liikkeenharjoittajalle , sama lomake, sama verotus.
Ero liikkeenharjoittajaan
Ammatinharjoittaja ja liikkeenharjoittaja eroavat toiminnan luonteessa:
| Tekijä | Ammatinharjoittaja | Liikkeenharjoittaja |
|---|---|---|
| Toiminnan luonne | Henkilökohtainen ammattitaito | Liiketoiminta, kalusto, varasto |
| Pääoman tarve | Vähäinen | Merkittävä |
| Henkilökunta | Yleensä yksin | Voi olla työntekijöitä |
| Yhtiömuoto | Tyypillisesti toiminimi | Toiminimi tai osakeyhtiö |
| Kirjanpito | Yhdenkertainen sallittu (KPL 7:2 §) | Kahdenkertainen pakollinen |
| Tilinpäätös | Ei pakollinen pieneltä | Pakollinen |
| Esimerkkejä | Lääkäri, asianajaja, hierjojaa, kampaaja | Kahvila, verkkokauppa, rakennusliike |
Käytännössä monet pienyritykset alkavat ammatinharjoittajina ja muuttuvat liikkeenharjoittajiksi kun toiminta laajenee. Esim. yksin työskentelevä kampaaja → palkkaa työntekijän → liikkeenharjoittaja. Tämä ei vaadi PRH-ilmoitusta, kirjanpidon vaatimukset vain muuttuvat.
Kuka voi olla ammatinharjoittaja
Ammatinharjoittajia ovat tyypillisesti henkilöt, joiden ammattitaito on erikoiskoulutuksen tai pitkäaikaisen kokemuksen tulos:
- Terveydenhuolto: lääkärit, hammaslääkärit, fysioterapeutit, psykologit, hieronjat
- Lakipalvelut: asianajajat (asianajajatutkinnon suorittaneet), oikeusavustajat
- Talousasiantuntijat: tilintarkastajat (KHT, HT), kirjanpitäjät, verokonsultit
- Kauneudenhoito: kampaajat, parturit, kosmetologit, kynsiteknikot
- Luovat ammatit: kuvataiteilijat, valokuvaajat, kirjailijat, kääntäjät
- Tekniset asiantuntijat: IT-konsultit, sähköasentajat, putkimiehet (yksin), arkkitehdit
Joillakin ammateilla on lakisääteinen luvanvaraisuus: asianajajan ammatti (asianajajalaki 12.2.1958/496), terveydenhuollon ammattihenkilöiden toiminta (Valviran rekisteri), tilintarkastus (HT/KHT/JHT-pätevyys). Luvanvaraisuus ei estä toiminimellä toimimista , se vaatii vain ammattipätevyyden todistamisen ennen toiminnan aloittamista.
Verotus ja kirjanpito ammatinharjoittajalle
Verotuksellisesti ammatinharjoittaja on tavallinen toiminimiyrittäjä:
- Tulovero: elinkeinotoiminnan tulos verotetaan ansiotulona ja pääomatulona. Yrittäjävähennys 5 % (TVL 30 a §) vähennetään ennen verotusta. Pääomatulo-osuus on 20 % yritysvarallisuuden nettoarvosta, loput ansiotuloa progressiivisella veroprosentilla.
- ALV: rekisteröitymisvelvollisuus alkaa kun liikevaihto ylittää 20 000 €/v (AVL 3 §, voimassa 1.1.2025 alkaen). Alle tämän rajan ALV ei ole pakollinen, mutta vapaaehtoinen rekisteröinti on mahdollinen.
- Yhdenkertainen kirjanpito: tulot ja menot kirjataan kassaperusteisesti (kun raha vaihtaa omistajaa). Tositteet säilytetään 6 vuotta verovuoden päättymisestä, kirjanpitoaineisto 10 vuotta KPL 2:10 §:n mukaan.
- Veroilmoitus: annetaan vuosittain lomakkeella 5 huhtikuun loppuun mennessä (sähköisesti OmaVerossa).
Jos toiminnassa on käteismaksuja, kassakoneen käyttö voi olla suositeltavaa, vaikka pakollista se ei lähtökohtaisesti ole. ALV-rekisterissä olevien on annettava ALV-ilmoitukset (kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain riippuen liikevaihdosta).
Miten aloitat ammatinharjoittajana: vaiheet
- Tarkista lupavaatimukset. Joillakin ammateilla (terveys, oikeus, tilintarkastus) on pakollinen ammattipätevyys ja rekisteröinti viranomaiselle (Valvira, asianajajaliitto, PRH).
- Tee perustamisilmoitus YTJ:ssä osoitteessa ytj.fi sähköisesti pankkitunnuksilla. Y-tunnus on maksuton ja saadaan 1–3 työpäivässä.
- Valitse rekisteröinnit: ennakkoperintärekisteri (oletuksena kyllä, jotta asiakkaat eivät tarvitse pidättää veroa laskuistasi), työnantajarekisteri (jos palkkaat), ALV-rekisteri (pakollinen kun liikevaihto yli 20 000 €/v).
- Ota YEL-vakuutus kun toiminta on jatkunut 4 kk ja työtulo arvioidaan yli alarajan (n. 9 400 €/v 2026). Vakuutus saatavissa neljästä YEL-yhtiöstä (Varma, Ilmarinen, Elo, Veritas).
- Avaa yritystili tai erillinen henkilökohtainen tili pelkkää liiketoimintaa varten. Yritystili helpottaa kirjanpitoa.
- Valitse kirjanpitojärjestelmä: yhdenkertainen kirjanpito onnistuu jopa taulukkolaskennalla. Sähköiset palvelut (esim. Procountor, Visma, Holvi) automatisoivat paljon, kuukausimaksu n. 15–60 €.
- Ota tarpeelliset vakuutukset: ammatinharjoittajan vastuuvakuutus (luvanvaraisilla aloilla pakollinen), tapaturmavakuutus, mahdollinen oikeusturvavakuutus.
Esimerkkilaskelma: ammatinharjoittajan ensimmäinen vuosi
IT-konsultti Maria aloittaa toiminimen ammatinharjoittajana. Vuosi 2026:
- Y-tunnus YTJ:stä: 0 €
- Liikevaihto: 50 000 € (yli ALV-rajan, joten ALV-rekisteröinti)
- Toiminnan kulut: 5 000 € (laitteet, ohjelmistot, työtila)
- Tulos ennen YEL:ä: 50 000 − 5 000 = 45 000 €
- YEL (työtulo 35 000 €, aloittajan alennus 22 %): 6 579 €
- Tulos verotuksessa: 45 000 − 6 579 = 38 421 €
- Yrittäjävähennys 5 %: 38 421 × 0,05 = 1 921 €
- Verotettava tulo: 38 421 − 1 921 = 36 500 €
- Tulovero (n. 28 % efektiivinen): ~10 200 €
- Käteen: 38 421 − 10 200 = ~28 200 €/v
Kirjanpidon hinta yhdenkertaisella kirjanpidolla itse tehtynä: 0 €. Tilitoimistossa pieni ammatinharjoittaja maksaa tyypillisesti 30–80 €/kk (n. 600 €/v).
Yleisimmät virheet ammatinharjoittajana
1. Yhdenkertainen kirjanpito ilman ehtoja. Liikevaihdon ylittäessä 200 000 €/v on siirryttävä kahdenkertaiseen, ei voi jatkaa yksinkertaista vain siksi että se on helpompaa.
2. Ei eroteta liike- ja yksityisrahoja. Vaikka KPL ei kiellä yhden tilin käyttöä, kirjanpito kestää tunteja per kk. Erillinen tili säästää aikaa.
3. ALV-rajan ylitystä ei seurata. 20 000 €:n liikevaihtoraja on rullaava, tarkista jokaisen laskun jälkeen, ylittyykö se. Liian myöhäinen ALV-rekisteröinti johtaa viivästysmaksuihin.
4. Ammattipätevyyttä ei rekisteröidä viranomaiselle. Luvanvaraisilla aloilla (terveys, oikeus) toiminta ilman lupaa on rangaistavaa.
5. Vastuuvakuutus jää ottamatta. Lääkärillä, asianajajalla ja insinöörillä työvirhe voi maksaa 100 000 €+, vastuuvakuutus on käytännössä pakollinen.
6. YEL otetaan vasta sairastumisen jälkeen. Sairauspäivärahaa ei makseta takautuvasti vakuuttamattomalta ajalta.
Lue myös miten perustaa toiminimi 2026, vertailu toiminimi vs. osakeyhtiö ja toiminimen tilinpäätös 2026.
- →
- →
- →
- → Asianajajalaki 12.2.1958/496 · Finlex
- →
- → Verohallinto. Toiminimi: ammatin- ja liikkeenharjoittaja · Verohallinto
- →
Usein kysytyt, ammatinharjoittaja
Mikä on ero ammatinharjoittajan ja liikkeenharjoittajan välillä?
Molemmat ovat toiminimiyrittäjiä, mutta ammatinharjoittaja myy henkilökohtaista ammattitaitoaan ilman merkittävää pääomaa, varastoa tai työntekijöitä — esim. lääkäri, kampaaja, konsultti. Liikkeenharjoittaja käyttää kalustoa, varastoa ja palkkaa työntekijöitä — esim. kahvila, verkkokauppa, rakennusliike. Ero vaikuttaa lähinnä kirjanpitoon: ammatinharjoittajan riittää yhdenkertainen kirjanpito (KPL 7:2 §).
Tarvitseeko ammatinharjoittaja Y-tunnuksen?
Kyllä. Ammatinharjoittaja on toiminimiyrittäjä ja tarvitsee Y-tunnuksen kun: liiketoiminta on jatkuvaa, liikevaihto ylittää 20 000 €/v (ALV-rekisteröinti, AVL 3 §) tai haluaa olla ennakkoperintärekisterissä. Sähköinen Y-tunnus YTJ:ssä on maksuton ja saadaan 1–3 työpäivässä.
Voiko ammatinharjoittaja palkata työntekijöitä?
Voi. Ei ole laillista estettä — toiminimi voi palkata työntekijöitä. Käytännössä jos palkkaa työntekijöitä, toiminta liikkuu kohti liikkeenharjoittajaa ja kirjanpidon vaatimukset (kahdenkertainen kirjanpito) ja työnantajavelvoitteet (TyEL, työnantajamaksut, sairausvakuutusmaksu) tulevat voimaan. Tällöin osakeyhtiö voi olla parempi vaihtoehto.
Mikä on yhdenkertainen kirjanpito ammatinharjoittajalle?
Yhdenkertaisessa kirjanpidossa kirjataan vain tulot ja menot. Ei tarvitse pitää tase-erittelyjä, varaston arvioita tai poistoja vastaavalla tavalla kuin kahdenkertaisessa kirjanpidossa. KPL 7:2 §:n mukaan ammatinharjoittaja saa pitää yhdenkertaista, jos liikevaihto on alle 200 000 €/v, ei ole tasetta yli 100 000 € eikä työntekijöitä yli 3.
Pitääkö ammatinharjoittajan tehdä tilinpäätös?
Lähtökohtaisesti ei pakollinen, jos on yhdenkertainen kirjanpito ja liikevaihto alle 200 000 €/v (KPL 3:1 §). Veroilmoituksessa (lomake 5) annetaan tuloslaskelma, mutta erillistä tasetta ja tilinpäätöskertomusta ei tarvita. Tilinpäätös tulee pakolliseksi kun toiminta laajenee — kahdenkertainen kirjanpito vaatii aina tilinpäätöksen.
Disclaimer. Tämä artikkeli on yleistä tietoa ammatinharjoittajan toiminnasta vuonna 2026 eikä korvaa henkilökohtaista vero- tai yritysneuvontaa. Ammattipätevyyteen ja luvanvaraiseen toimintaan liittyvissä kysymyksissä konsultoi vastaavaa viranomaista (Valvira, asianajajaliitto, PRH). Yrittäjäopas.com ei vastaa sisällön perusteella tehdyistä päätöksistä.