Kun yritys ostaa koneen, tietokoneen tai työvälineen, jonka käyttöikä on yli 3 vuotta ja hankintameno yli 1 200 €, kustannusta ei voi vähentää kerralla. Sen sijaan se aktivoidaan taseeseen käyttöomaisuudeksi ja poistetaan vuosittain useamman vuoden ajan. Verotuksessa irtaimelle käyttöomaisuudelle saa tehdä elinkeinoverolain (EVL) 30 §:n mukaisen menojäännöspoiston, joka on enintään 25 % vuodessa jäljellä olevasta arvosta.
Mikä on poisto ja miksi sitä tehdään
Poisto on kirjanpitotekniikka, jolla pitkäikäisen hyödykkeen hankintameno jaetaan sen taloudelliselle käyttöiälle, ei kirjata kerralla menona. Tausta-ajatus on yksinkertainen: kone, joka maksoi 10 000 € ja tuottaa tuottoa 5 vuoden ajan, ei ole pelkkä yhden vuoden meno vaan investointi, jonka kustannus jakautuu samaan tahtiin kuin tuotto.
Suomen kirjanpitolaki (KPL 5:5 §) edellyttää, että käyttöomaisuudesta tehdään ennalta laaditun suunnitelman mukainen poisto, joka vastaa hyödykkeen taloudellista käyttöikää. Verotuksessa sovelletaan omaa, tiukempaa sääntöä: elinkeinoverolaki sallii enintään tietyn maksimipoiston (esim. kalustolla 25 % menojäännöksestä), mutta yritys saa halutessaan poistaa vähemmän. Tästä syntyy usein "poistoero", kirjanpidollisen ja verotuksellisen poiston erotus, joka näkyy taseessa varauksena.
Menojäännöspoisto: pääsääntö irtaimelle kalustolle
Irtaimen käyttöomaisuuden (koneet, laitteet, työkalut, kalusteet, tietokoneet, ajoneuvot) hankintameno aktivoidaan yhdeksi yhteiseksi menojäännökseksi taseeseen. Tähän jäännökseen lisätään uudet hankinnat ja siitä vähennetään myynnit ja vuotuinen poisto.
EVL 30 §:n mukaan verovuoden poisto on enintään 25 % menojäännöksestä verovuoden alussa, johon on lisätty verovuoden hankintamenot ja vähennetty mahdolliset myynnit. Poistoa voi tehdä myös vähemmän tai ei lainkaan, tämä on yleinen verosuunnittelun työkalu tappiollisina vuosina, jolloin poisto kannattaa siirtää myöhempään, voitollisempaan vuoteen.
Tärkeä yksityiskohta: EVL 30 §:n mukainen poisto on koko menojäännöksestä, ei yksittäisestä hyödykkeestä. Kaikki kalusto on yksi "potti", josta vähennetään 25 % vuosittain. Tämä eroaa esimerkiksi USA:n MACRS-järjestelmästä, jossa jokaisella hyödykkeellä on oma poistosuunnitelma.
Pienhankinnat: kerralla menona
EVL 33 §:n erityissääntö antaa mahdollisuuden vähentää koko hankintameno kerralla, jos:
- Hyödykkeen todennäköinen taloudellinen käyttöikä on enintään 3 vuotta, TAI
- Hyödykkeen hankintameno on enintään 1 200 € (alv 0 %)
Lisäksi pienhankintojen yhteissumma verovuonna saa olla enintään 3 600 €. Tämän ylittävältä osalta hankinnat aktivoidaan käyttöomaisuuteen ja poistetaan normaalisti menojäännöspoistoin.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että alle 1 200 €:n maksavan tietokoneen, älypuhelimen, työkalun tai toimistokalusteen voi vähentää suoraan ostovuonna. Tämä yksinkertaistaa kirjanpitoa ja antaa välittömän verohyödyn, mutta varo 3 600 €:n vuosikattoa, joka rajoittaa pienhankintojen kokonaismäärää.
Kalusto vs. rakennukset vs. aineettomat: eri poistosäännöt
Eri omaisuuslajeille on omat poistoprosenttinsa. Alla taulukko yleisimmistä luokista:
| Omaisuuslaji | Poistotapa | Maksimi | Lakipykälä |
|---|---|---|---|
| Irtain käyttöomaisuus (kalusto, koneet, laitteet) | Menojäännöspoisto | enintään 25 % menojäännöksestä | EVL 30 § |
| Toimistorakennus | Tasapoisto rakennushyödykkeestä | enintään 4 % | EVL 34 § |
| Tuotantorakennus (tehdas, varasto) | Tasapoisto | enintään 7 % | EVL 34 § |
| Liike- ja toimistorakennusten kevytrakennelmat | Menojäännöspoisto | enintään 20 % | EVL 34 § |
| Aineettomat oikeudet (patentit, lisenssit) | Tasapoisto | enintään 10 vuodessa | EVL 37 § |
| Liikearvo (goodwill) | Tasapoisto | enintään 10 vuodessa | EVL 24 § / KPL 5:9 |
| Pienhankinta enintään 1 200 € / kpl | Kerralla menona | koko hankintameno vuonna jolloin käyttöönotettu | EVL 33 § |
| Pienhankintojen yhteissumma per vuosi | Yläraja | enintään 3 600 € yhteensä | EVL 33 § |
Jos sama hankinta sisältää useita osia (esim. uusi tietokone + monitorit + näppäimistö), ne käsitellään yleensä yhtenä kokonaisuutena ja luokitellaan suurimman osan mukaan. Poikkeus: jos osa on selvästi itsenäinen ja erillään käytettävä (esim. ulkoinen kovalevy), se voidaan käsitellä omana pienhankintana.
Esimerkkilaskelma: 10 000 € kalustohankinta
Yritys ostaa 1.3.2026 koneen, jonka hankintameno on 10 000 € (alv 0 %). Verovuoden 2026 alussa menojäännös oli 0 €, joten poistopohja on 0 + 10 000 = 10 000 €. Maksimipoisto 25 % = 2 500 €. Vuoden lopussa menojäännös on 7 500 €.
| Vuosi | Menojäännös alussa | Poisto-% | Poisto | Menojäännös lopussa |
|---|---|---|---|---|
| 1 (hankintavuosi 2026) | 10 000 € | 25 % | 2 500 € | 7 500 € |
| 2 | 7 500 € | 25 % | 1 875 € | 5 625 € |
| 3 | 5 625 € | 25 % | 1 406 € | 4 219 € |
| 4 | 4 219 € | 25 % | 1 055 € | 3 164 € |
| 5 | 3 164 € | 25 % | 791 € | 2 373 € |
Viiden vuoden jälkeen jäljellä on 2 373 €, ja poiston osuus on jo pieni. Tämä on menojäännöspoiston ominaisuus: poisto on suurin alkuvuosina ja pienenee asteittain. Kun menojäännös laskee alle merkittävän rajan (käytännössä alle 850 €), koko jäännös voidaan EVL 30 §:n perusteella poistaa kerralla "loppuun", pieniä menojäännöksiä ei pidetä kirjoissa loputtomasti.
Kirjanpitopoisto vs. verotuspoisto: kaksi eri lukua
Tämä on yksi yrittäjien yleisimmin kyselemistä asioista. Lyhyesti:
- Kirjanpitopoisto (KPL 5:5 §): vastaa hyödykkeen todellista taloudellista käyttöikää, esimerkiksi 5 vuoden tasapoisto. Pakollinen, kirjanpito antaa "oikean ja riittävän kuvan" yhtiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
- Verotuspoisto (EVL 30 §): EVL:n maksimimäärä, esim. 25 % menojäännöksestä. Vapaaehtoinen yläraja, yritys saa poistaa myös vähemmän tai ei lainkaan.
Erotus näkyy taseessa "kertyneenä poistoerona", joka on käytännössä verotuksellinen vapaaehtoinen varaus. Kun kirjanpitopoisto myöhempinä vuosina ohittaa verotuspoiston (esim. tasapoisto jatkuu vielä, kun menojäännös on jo lähes nollassa), poistoero pienenee ja palauttaa samalla aikaisemman verohyödyn.
Pienissä toiminimissä ja alkavissa osakeyhtiöissä on tavallista pitää kirjanpitopoisto = verotuspoisto eli käyttää 25 %:n menojäännöspoistoa myös kirjanpidossa. Tämä on yksinkertaisinta ja vältetään erillisten poistoerolaskelmien teko.
Yleisimmät virheet kaluston poistossa
1. Yritetään vähentää koko hankinta kerralla, vaikka raja ylittyy. 1 500 € maksava työkone ei mene EVL 33 §:n pienhankintarajan alle (1 200 €), joten se on aktivoitava ja poistettava 25 %:lla menojäännöksestä.
2. Pienhankintojen 3 600 €:n vuosikatto unohdetaan. Jos yritys ostaa vuoden aikana esim. 8 kpl 600 €:n tietokoneita (4 800 €), vain 3 600 € voidaan vähentää kerralla; loput 1 200 € aktivoidaan.
3. Sama poistoprosentti kaikkeen. Rakennukset (4–7 %) ja aineettomat oikeudet (10 vuoden tasapoisto) eivät kuulu kalustopoiston piiriin. Sekoitus johtaa virheelliseen veroilmoitukseen.
4. Henkilöauto laitetaan kalustoon vaikka se on yksityisvarallisuutta. Jos yli 50 % auton ajoista on yksityisajoja, auto ei kuulu elinkeinovarallisuuteen, vaan vähennys tehdään lisävähennyksenä lomake 5:llä.
5. Poistoa tehdään, vaikka käytössä ei ole. Vasta kun hyödyke on otettu käyttöön, EVL 30 §:n poisto-oikeus alkaa. Esimerkiksi vuoden lopussa ostettu, mutta seuraavana vuonna käyttöönotettu kone, ei oikeuta vielä ostovuoden poistoon.
6. ALV lasketaan poistopohjaan. Hankintameno on alv 0 %:n hinta, kun yritys on alv-velvollinen. ALV vähennetään ALV-laskennassa erikseen, sitä ei aktivoida käyttöomaisuuteen.
Lue myös: yrittäjän vähennykset 2026, yrittäjän verotus 2026 ja edustuskulujen vähennys.
- →
- →
- →
- → Kirjanpitolautakunnan yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista (16.10.2007) · Kirjanpitolautakunta
- → Yrittäjän verovähennykset. Veronmaksajat · Veronmaksajain Keskusliitto
Usein kysytyt, kaluston poisto
Mikä on poistoprosentti kalustolle?
Irtaimelle käyttöomaisuudelle (kalusto, koneet, laitteet) saa tehdä elinkeinoverolain (EVL) 30 §:n mukaan menojäännöspoiston, joka on enintään 25 % menojäännöksestä per verovuosi. Voit halutessasi tehdä pienemmänkin poiston — esimerkiksi 0 %, jos tulos olisi muuten tappiollinen. Käyttämättä jäänyt poisto siirtyy automaattisesti seuraavaan vuoteen koska menojäännös pysyy korkeampana.
Voinko vähentää pienen koneen kerralla?
Kyllä — EVL 33 §:n mukaan voit vähentää kerralla menona pienhankinnan, jonka käyttöikä on enintään 3 vuotta TAI hankintameno enintään 1 200 € (alv 0 %). Lisäksi pienhankintojen yhteissumma verovuonna saa olla enintään 3 600 €. Yli menevältä osalta hankinnat aktivoidaan tasekirjaan ja poistetaan menojäännöspoistoin.
Mikä ero on kirjanpidon poistolla ja verotuksen poistolla?
Kirjanpidossa poiston pitää vastata käyttöomaisuuden taloudellista pitoaikaa ja arvonalenemista (KPL 5:5 §) — esim. 5–7 vuoden tasapoisto on tavallinen. Verotuksessa saa käyttää EVL 30 §:n maksimimäärää (25 % menojäännöksestä), joka on yleensä kirjanpitopoistoa nopeampi. Erotus näkyy liitetiedoissa "kertyneenä poistoeroehona" eli verotuksellisena varauksena, joka pienenee/kasvaa myöhempinä vuosina.
Voiko poiston jättää tekemättä, jos tulos on tappiollinen?
Verotuspoistossa kyllä — EVL 30 §:n mukainen 25 % on maksimimäärä, ei pakko. Jos jätät poistamatta, menojäännös pysyy suurempana ja saat verovähennyksen myöhempänä vuonna. Kirjanpidossa poiston tekeminen on KPL 5:5 §:n mukaan pakollinen — kirjanpito ja verotus voivat siis poiketa toisistaan.
Saanko poiston myös auton ostosta?
Kyllä, jos auto kuuluu elinkeinovarallisuuteen (yli 50 % vuoden ajoista on elinkeinoajoja). Auton hankintameno menee kalustoon ja siitä tehdään 25 %:n menojäännöspoisto. Jos auto on yksityisvarallisuutta (yli 50 % yksityisajoja), poistoa ei tehdä — sen sijaan saat 55 snt/km lisävähennyksen elinkeinotoiminnan veroilmoituksen lomake 5:llä. Lue tarkemmin: kilometrikorvaus 2026.
Disclaimer. Tämä artikkeli on yleistä tietoa käyttöomaisuuden poistoista elinkeinoverotuksessa vuonna 2026. Yksittäisen hyödykkeen poistoluokka tai pienhankintarajan tulkinta voi vaatia arviota, kysy epävarmoissa tilanteissa kirjanpitäjältäsi tai Verohallinnon henkilökohtaisesta neuvonnasta. Yrittäjäopas.com ei vastaa sisällön perusteella tehdyistä päätöksistä.