Kilometrikorvaus 2026: yrittäjän täydellinen opas

Verohallinnon päätöksellä VH/6575/00.01.00/2025 verovapaa kilometrikorvaus omalla henkilöautolla ajetuista työmatkoista on 55 senttiä kilometriltä vuonna 2026. Määrä laski neljä senttiä edellisvuodesta, vuonna 2025 korvaus oli 59 snt/km. Tämä opas kokoaa kaikki 2026 kilometrikorvauksen määrät ajoneuvotyypeittäin, lain perusteet, toiminimiyrittäjän erityistilanteen ja ajopäiväkirjan vaatimukset.

Kilometrikorvaukset 2026: täydellinen taulukko

Verohallinto vahvistaa määrät vuosittain tuloverolain 73 §:n nojalla. Alla oleva taulukko perustuu suoraan vuoden 2026 päätökseen, joka astui voimaan 1.1.2026.

Sähköautolla ei ole erillistä korvausluokkaa. Verohallinnon päätöksessä sähkö-, hybridi- ja polttoautot kuuluvat kaikki samaan henkilöauto-kategoriaan, ja korvaus on 55 snt/km. Tämä yllättää usein, koska sähköauton energiakustannus per kilometri on selvästi alempi kuin polttoautolla. Verovapaa korvaus on tarkoitettu kattamaan auton kokonaiskustannukset (poltto/lataus, kuluminen, vakuutukset, huolto, arvonalennus), ei pelkkää energiaa.

Lisäkorvaukset (perävaunu, raskas kuorma, lisämatkustaja jne.) lisätään peruskorvauksen 55 snt päälle. Esimerkiksi henkilöauto, jossa on perävaunu ja yksi työtehtävässä mukana oleva työkaveri lisämatkustajana, antaa korvauksen 55 + 9 + 4 = 68 snt/km.

Miten kilometrikorvaus toimii: laki taustalla

Verovapaiden matkakustannusten korvausten pohja on tuloverolain (TVL) 71 §, joka määrittelee mitä korvauksia työnantaja voi maksaa työntekijälle ilman ennakonpidätystä ja sivukuluja. TVL 72 § rajaa työmatkan käsitteen: kyseessä on oltava tilapäinen matka erityiselle työntekemispaikalle työtehtävien vuoksi. Tilapäisyydellä on aikaraja. TVL 72 a §:n mukaan pääsääntöisesti kolme vuotta samalla erityisellä työntekemispaikalla, jonka jälkeen paikka muuttuu varsinaiseksi työpaikaksi eivätkä matkat ole enää verovapaita.

Asunnon ja varsinaisen työpaikan välinen matka ei ole työmatka tässä mielessä. TVL 93 § rajaa nämä matkat verovapaan korvauksen ulkopuolelle. Ne voidaan tietyissä rajoissa vähentää henkilökohtaisessa veroilmoituksessa työmatkakuluvähennyksenä halvimman kulkuneuvon mukaan (omavastuu 900 €, katto 7 000 € vuodessa).

Konkreettiset snt/km-määrät vahvistetaan vuosittain Verohallinnon erillisellä päätöksellä. Vuoden 2026 päätös on numero VH/6575/00.01.00/2025.

Mitä työnantaja voi maksaa palkansaajalle

Jos olet osakeyhtiön omistajayrittäjä tai työllistät muita henkilöitä, työnantajan maksamat verovapaat kilometrikorvaukset edellyttävät kolme asiaa: (1) matka on tehty omalla autolla, (2) matka liittyy työtehtäviin TVL 71–72 §:n mukaisesti ja (3) matkasta on luotettava selvitys, käytännössä ajopäiväkirja. Korvaus voidaan maksaa enintään Verohallinnon vahvistaman määrän mukaisena, yli menevä osa katsotaan palkaksi ja siitä peritään ennakonpidätys ja sivukulut.

Korvauksen voi maksaa myös pienempänä kuin 55 snt/km. Jotkut työnantajat maksavat esimerkiksi 40 snt/km kustannussyistä, tämä on laillista, kunhan asiasta on sovittu. Erotusta 55 snt/km:iin saakka ei voi vähentää työntekijän omassa veroilmoituksessa, koska kyse on työnantajan korvattavista kustannuksista.

Toiminimi-yrittäjä: lisävähennys, ei kilometrikorvausta

Aloittelevat yrittäjät erehtyvät tästä usein. Toiminimiyrittäjä ei voi maksaa itselleen verovapaita kilometrikorvauksia. Syy on yksinkertainen: toiminimi ja yrittäjä ovat sama oikeushenkilö, ei ole erillistä työnantajaa, joka maksaisi.

Sen sijaan yrittäjä saa hyödyn niin sanottuna lisävähennyksenä elinkeinotoiminnan veroilmoituksella (lomake 5). Lisävähennys lasketaan samalla snt/km-määrällä kuin palkansaajan verovapaa kilometrikorvaus, vuonna 2026 siis 55 senttiä työajetulta kilometriltä.

Edellytys lisävähennykselle on, että auto luetaan yrittäjän yksityisvarallisuuteen. Tämä tarkoittaa, että yli 50 % auton vuosittaisista ajoista on muita kuin elinkeinotoiminnan ajoja. Jos elinkeinoajot ylittävät 50 %, auto siirtyy elinkeinovarallisuuteen ja vähennetään todelliset kustannukset (poltto, huolto, vakuutus, poistot), ei lisävähennystä. Osakeyhtiön omistajayrittäjälle sääntö on toinen: häntä kohdellaan kuten työntekijää, ja yhtiö voi maksaa hänelle verovapaata kilometrikorvausta.

Esimerkkilaskelma: toiminimi, 8 000 työajokilometriä

Tarkastellaan yrittäjä Annaa, joka pyörittää konsulttitoimintaa toiminimellä ja ajaa omalla autollaan vuonna 2026 yhteensä 18 000 kilometriä. Näistä 8 000 km on asiakaskäyntejä ja muita elinkeinoajoja, loput 10 000 km on kotimatkoja, ostosreissuja ja vapaa-ajan ajoja.

1. Tarkistus: yksityisajot 10 000 km / 18 000 km = 55,5 % → yli 50 %, joten auto on yksityisvarallisuutta.
2. Lisävähennys: 8 000 km × 0,55 €/km = 4 400 €.
3. Anna ilmoittaa summan elinkeinotoiminnan veroilmoituksen lomake 5:llä kohdassa "Lisävähennys auton käytöstä".
4. Jos Annan marginaaliveroprosentti on 42 %, todellinen verosäästö on noin 4 400 € × 42 % = 1 848 €.

Anna säilyttää ajopäiväkirjan kuusi vuotta verovuoden päättymisestä. Ilman luotettavaa ajopäiväkirjaa Verohallinto voi evätä koko lisävähennyksen jälkikäteistarkastuksessa.

Yleisimmät virheet kilometrikorvauksessa

1. Kotimatka lasketaan työmatkaksi. Asunnon ja vakituisen toimiston välinen matka ei ole työmatka TVL 93 §:n mukaan. Vain matkat erityiselle työntekemispaikalle (asiakas, työmaa, koulutus) ovat verovapaita.

2. Toiminimi yrittää maksaa itselleen kilometrikorvauksia. Tämä ei ole laillista. Käytä lisävähennystä elinkeinoveroilmoituksen kautta.

3. Sähköautolle yritetään hakea korkeampaa korvausta. Verohallinnon päätöksessä ei ole sähköauto-luokkaa, 55 snt/km koskee kaikkia henkilöautoja käyttövoimasta riippumatta.

4. Ajopäiväkirja täytetään jälkikäteen. Verohallinto edellyttää reaaliaikaista, yksilöityä kirjanpitoa. Excelistä viikon päästä rekonstruoidut ajot eivät kestä tarkastusta.

5. Yli 3 vuotta samalla "tilapäisellä" työpaikalla. TVL 72 a §:n mukaan tilapäisyys päättyy 3 vuoden kohdalla. Tämän jälkeen paikka on varsinainen työpaikka.

6. Lisämatkustaja-korvaus kimppakyydistä. 4 snt/km/henkilö maksetaan vain, kun työnantaja vastaa kuljetuksesta, ei vapaaehtoisesta autokyydistä työkaverille.

Ajopäiväkirja: mitä siihen kuuluu

Ajopäiväkirja on koko järjestelmän kulmakivi. Ilman sitä vähennys voidaan evätä riippumatta siitä, kuinka oikeita ajot ovat olleet. Verohallinnon syventävä ohje työmatkakustannusten korvauksista määrittelee vähimmäissisällön:

• Ajon alkamis- ja päättymisajankohta (päivämäärä ja kellonaika)
• Ajon alkamis- ja päättymispaikka (osoite tai vastaava yksilöinti)
• Reitti, jos se ei ole ilmiselvä
• Matkamittarin lukema alussa ja lopussa
• Ajetut kilometrit
• Matkan tarkoitus, työ vai yksityinen, ja työn osalta tehtävän kuvaus
• Asiakkaan tai työn kohteen yksilöinti työajojen osalta

Ajopäiväkirja voi olla paperinen vihko, Excel-taulukko tai sähköinen sovellus (esim. eTasku, Driversnote). Sähköinen ratkaisu, joka tallentaa GPS-paikan ja matkan automaattisesti, on käytännössä tarkin. Säilytysaika on kuusi vuotta verovuoden päättymisestä.

Sisäiset linkit syvempään tietoon: verotus ja yrittäjän vähennykset, kilometrikorvauslaskuri ja toiminimi vs. osakeyhtiö.

Disclaimer. Tämä artikkeli on yleistä tietoa verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2026 eikä korvaa henkilökohtaista verokonsultaatiota. Yksittäistapauksissa kannattaa olla yhteydessä omaan kirjanpitäjään tai Verohallinnon henkilökohtaiseen neuvontaan. Yrittäjäopas.com ei vastaa sisällön perusteella tehdyistä päätöksistä.