Rahan lainaaminen sukulaiselle tai ystävälle

Kun lainaat rahaa sukulaiselle tai ystävälle, tee velkakirja, jonka velallinen allekirjoittaa, ja siirrä raha pankkitilille. Koroton laina ei ole lahja, kun velka on todellinen ja lyhennykset näkyvät tiliotteelta. Jos annat velan anteeksi, anteeksi annettu määrä on lahja, ja lahjaveroa maksetaan vuonna 2026, kun saman lahjanantajan lahjat nousevat kolmessa vuodessa 7 500 euroon.

Velkakirja yksityishenkilölle: pakolliset tiedot

Suullinenkin laina on pätevä, mutta ilman paperia velan määrä ja ehdot jäävät muistin varaan. Verohallinto neuvoo tekemään yksityishenkilöiden välisestä velasta velkakirjan ja luettelee tiedot, jotka siitä on käytävä ilmi:

1. Osapuolet: velkoja ja velallinen nimineen ja yhteystietoineen
2. Lainan määrä ja päivä: milloin ja kuinka paljon rahaa annettiin
3. Korko: korkoprosentti tai merkintä siitä, että laina on koroton
4. Takaisinmaksu: eräpäivä tai maksusuunnitelma eräpäivineen
5. Takaajat: jos lainalla on takaaja
6. Allekirjoitus: velallisen on allekirjoitettava velkakirja

Kirjaa eräpäivä aina. Jos sitä ei ole sovittu, velkakirjalain 5 §:n mukaan velallisen on maksettava velka, kun velkoja sitä vaatii, ja hän saa maksaa sen milloin haluaa. Lahjaverotuksen kannalta avoin laina-aika on riski, joten maksusuunnitelma kannattaa kirjoittaa kuukausierinä tai päivämäärinä.

Kun kaksi yksityishenkilöä tekee velkakirjan ja velkoja on nimetty, kyse on velkakirjalain 26 §:n tavallisesta velkakirjasta. Juoksevan ja tavallisen velkakirjan eroista on oma kirjoituksensa: velkakirjalaki yrittäjälle.

Tarvitaanko velkakirjaan todistajat?

Ei tarvita. Velkakirjalaissa ei ole todistajavaatimusta, ja Verohallinnon ohjeen mukaan velallisen on allekirjoitettava velkakirja. Todistajat voivat silti olla hyödyksi, jos velallinen myöhemmin kiistää allekirjoittaneensa paperin.

Vahvin näyttö syntyy pankista. Siirrä lainasumma tililtä tilille ja kirjoita viestikenttään esimerkiksi "Laina velkakirjan 1.10.2026 mukaan". Pyydä, että lyhennykset tulevat samalla tavalla. Tiliotteelta näkyy summa ja päivä, eikä niitä tarvitse muistella vuosien päästä.

Koroton laina ja lahjavero: milloin laina on lahja

Verohallinnon ohjeen mukaan lähipiirilainasta ei muodostu verotettavaa lahjaa, kun kyse on todellisesta, takaisin maksettavasta velasta. Jos velkaa ei ole tarkoitus maksaa takaisin, kyse on lahjasta. Pelkkä velkakirja tai tilisiirron merkintä "laina" ei yksin osoita, että rahat oli tarkoitus maksaa takaisin.

Verohallinto arvioi velkasuhteen aitoutta kokonaisuutena ja katsoo ainakin näitä:

• velkasuhteen ja sen ehtojen dokumentointi
• lainan tarkoitus ja laina-aika
• takaisinmaksutarkoitus ja velallisen maksukyky
• takaisinmaksusuunnitelma ja -aikataulu
• muut ehdot, kuten korko ja vakuus

Korottomuus ei yksin tee lainasta lahjaa. Jos korkoa peritään, se on yksi velan aitoutta tukeva seikka. Riskiä lisäävät pitkä laina-aika ilman lyhennyksiä ja ehto, jonka mukaan velka katetaan lainanantajan jäämistöstä. Verotuksessa tällaista ehtoa ei hyväksytä. Myös lainan lyhentäminen toistuvasti lainanantajalta saaduilla, veroasteikon alittavilla lahjoilla osoittaa ohjeen mukaan, että velkasuhde ei ole todellinen.

Jos laina annetaan myöhemmin kokonaan tai osittain anteeksi, jäljellä oleva velka katsotaan lahjaksi. Lahjan saantopäivä on lähtökohtaisesti muutoksen päivä. Lahjaveroa maksetaan, kun saman lahjanantajan lahjojen arvo on kolmen vuoden aikana 7 500 euroa tai enemmän. Raja oli 5 000 euroa 31.12.2025 asti.

Esimerkissä ei ole muita saman lahjanantajan lahjoja kolmen vuoden ajalta. Lahjaveroilmoitus tehdään 3 kuukauden kuluessa lahjoituspäivästä, ja veron määrän voi arvioida Verohallinnon lahjaverolaskurilla. Jos lainaat rahaa omalle yrityksellesi, katso myös yrittäjän verotuksen opas, koska yhtiön ja osakkaan väliset lainat arvioidaan verotuksessa eri säännöillä.

Korkotulon verotus lainanantajalle

Yksityishenkilölle annetusta lainasta saatu korko on lainanantajalle veronalaista pääomatuloa. Se ilmoitetaan esitäytetyn veroilmoituksen yhteydessä OmaVerossa tai lomakkeella 50B kohdassa muut pääomatulot. Korko lisätään itse esitäytettyyn veroilmoitukseen.

Pääomatulon veroprosentti on 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja 34 prosenttia sen ylittävältä osalta. Esimerkki: 10 000 euron laina 3 prosentin vuosikorolla tuottaa 300 euroa korkoa vuodessa. Jos muita pääomatuloja on alle 30 000 euroa, veroa menee 90 euroa.

Velalliselle korko on vähennyskelpoinen vain, jos laina on otettu tulonhankintaan. Asuntolainan korkoja ei voi enää vähentää. Kirjaa velkakirjaan korkoprosentti tai sana "koroton". Korkolain 3 §:n mukaan velallisen ei tarvitse maksaa korkoa ennen eräpäivää, ellei siitä ole sovittu.

Takaisinmaksun kuittaaminen

Verohallinto edellyttää, että osapuolet voivat esittää velkakirjan ja kirjallisen selvityksen takaisinmaksusta tai maksusuunnitelman noudattamisesta. Pidä yksinkertaista taulukkoa:

Taulukko on esimerkki korottomasta 5 000 euron lainasta. Kun viimeinen erä on maksettu, velkoja kirjoittaa kuittauksen: "Velkakirjan [päiväys] mukainen velka [summa] euroa on maksettu kokonaan [päivämäärä]." Molemmat allekirjoittavat, ja alkuperäinen velkakirja palautetaan velalliselle tai siihen merkitään maksu. Säilytä tiliotteet samassa kansiossa.

Jos maksuaikaa tai summaa muutetaan kesken laina-ajan, tee muutos kirjallisesti ennen kuin uusi ehto alkaa. Lahjaverotuksessa ehtojen muutos voi tehdä jäljellä olevasta velasta lahjan, jos todellinen takaisinmaksutarkoitus katoaa.

Perintä, jos laina jää maksamatta

Aloita kirjallisella muistutuksella, jossa yksilöit velan: velkakirjan päiväys ja erääntynyt summa. Velan vanhentumisaika on kolme vuotta eräpäivästä. Muistutus katkaisee vanhentumisen, kun velka on yksilöity, ja uusi kolmen vuoden aika alkaa alusta (laki velan vanhentumisesta 4, 10 ja 13 §).

Myöhästyneelle maksulle saa periä viivästyskorkoa. Korkolain 4 §:n mukaan se on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin voimassa oleva korkolain 12 §:n viitekorko. Kahdeksan prosenttiyksikön lisä koskee vain kaupallisia sopimuksia. Jos eräpäivää ei ole sovittu, viivästyskorkoa kertyy, kun vaatimuksen lähettämisestä on kulunut 30 päivää (6 §).

Jos velallinen ei maksa, velan voi hakea käräjäoikeudesta summaarisena riita-asiana. Riidattomassa asiassa riittää suppea haastehakemus. Oikeudenkäyntimaksu on 100 euroa, jos asia ratkaistaan yksipuolisella tuomiolla, ja 310 euroa, jos velallinen riitauttaa vaatimuksen. Tuomion jälkeen velan voi hakea ulosottoon.

Sukulaisen tai ystävän kohdalla oikeustie on raskas. Siksi realistinen maksusuunnitelma ja selvät paperit ennen rahan siirtoa ovat paras suoja. Lainaa vain summa, jonka menettäminen ei kaada omaa talouttasi. Luonnollisen henkilön sopimukseen perustuva velka vanhentuu lopullisesti viimeistään 20 vuoden kuluttua erääntymisestä, ja kun velkoja on luonnollinen henkilö, 25 vuoden kuluttua (13 a §).

Tämä kirjoitus on yleistä tietoa yksityishenkilöiden välisistä lainoista vuonna 2026 eikä korvaa verotuksellista tai juridista neuvontaa. Verohallinto arvioi velkasuhteen aitouden aina tapauskohtaisesti. Suurissa lainoissa ja perintätilanteissa käänny verojen osalta Verohallinnon neuvontaan ja oikeudellisissa kysymyksissä lakimiehen puoleen.