Velkakirja on virallinen todistus rahan lainasta. Se määrittelee kuka lainaa, kuka maksaa takaisin, milloin ja millä korolla. Tämä pohja sopii sekä yrittäjien välisiin että henkilökohtaisiin lainoihin. Valitse tavallinen velkakirja, kun laina on yksittäisten henkilöiden välinen, tai juokseva velkakirja, kun laina voi siirtyä eteenpäin (esim. pankkilaina).
Yhteenveto
- Pohjat: tavallinen ja juokseva velkakirja
- Sovellettava laki: Velkakirjalaki 622/1947
- Sisältää: velallinen, velkoja, summa, korko, takaisinmaksu, todistajat
- Vanhentuminen: 3 v ilman muistutusta, 20 v (25 v) lopullinen
- Allekirjoitus: käsin tai sähköisesti
Mitä velkakirja sisältää
Velkakirjalaki ei vaadi muotomääräystä, mutta seuraavat tiedot ovat välttämättömiä:
- Sopijapuolet, velkojan ja velallisen täydelliset nimet, henkilötunnukset (tai Y-tunnukset), osoitteet
- Velan määrä, euroissa, kirjaimin ja numeroin
- Velan myöntämispäivä, milloin laina annettu
- Korko, vuosikorko prosentteina; jos korko 0 %, mainitse erikseen
- Takaisinmaksuehdot, kertasuoritus tai erät, eräpäivät
- Viivästyskorko, yleensä KorkoL mukainen (viitekorko + 8 %)
- Vakuus, onko panttia tai takaajaa (jos on)
- Allekirjoitukset, molemmilta osapuolilta, mielellään 2 todistajaa
Tavallinen vs. juokseva velkakirja
| Piirre | Tavallinen velkakirja | Juokseva velkakirja |
|---|---|---|
| Voiko siirtää eteenpäin? | Vaikeasti: vaatii ilmoituksen velalliselle | Helposti: luovutus ilman ilmoitusta |
| Sovellettava laki | Velkakirjalaki 622/1947 | Velkakirjalaki 622/1947 |
| Käyttötarkoitus | Henkilökohtainen laina, perhe | Pankkilainat, sijoituskäyttö |
| Vanhentumisaika | 3 v ilman muistutusta, 20 v (25 v) lopullinen | 3 v / 20–25 v |
| Todistajat | Suositus 2 esteetöntä | Suositus 2 esteetöntä |
Tavallinen velkakirja on henkilökohtainen, velkojan ja velallisen välillä. Velkakirjaa ei voi siirtää helposti eteenpäin, ja velallinen on velvollinen vain alkuperäiselle velkojalle ennen erillistä ilmoitusta.
Juokseva velkakirja on tarkoitettu siirrettäväksi, sen voi luovuttaa eteenpäin ilman erillistä ilmoitusta velalliselle. Pankit ja rahoituslaitokset käyttävät juoksevia velkakirjoja, koska niitä voidaan myydä jälkimarkkinoilla. Juoksevassa velkakirjassa on yleensä erityinen muotoilu, esim. "Tämä velkakirja maksetaan haltijalle" tai "X:lle tai määräämälleen".
Korko ja viivästyskorko 2026
Velkakirjassa voi sopia minkä tahansa kohtuullisen koron, myös 0 %. Yleisimmät vaihtoehdot:
- Koroton laina: mainitse erikseen "Koroton", ei automaattista korkoa
- Kiinteä vuosikorko: esim. 5 % vuodessa, lasketaan jäljellä olevasta velasta
- Viitekorko + marginaali: esim. 12 kk Euribor + 2 prosenttiyksikköä
Viivästyskorko peritään, jos velka jää maksamatta eräpäivänä. Korkolain (KorkoL 4 §) mukaan viivästyskorko on Suomen Pankin viitekorko + 7 prosenttiyksikköä. Velkakirjassa voi sopia alemmasta viivästyskorosta, mutta ei korkeammasta kuluttajavelallisilta. Yritysten välisissä kaupallisissa sopimuksissa viivästyskorko on viitekorko + 8 prosenttiyksikköä (KorkoL 4 a §).
Huomioi kohtuusperiaate: liian korkea korko (esim. yli 50 % vuodessa kuluttajalainassa) voidaan jälkikäteen kohtuullistaa OikTL 36 §:n nojalla. KKO on linjannut esimerkiksi pikavippien koroista lukuisia tuomioita.
Todistajat ja allekirjoitus
Todistajia ei lain mukaan vaadita, mutta kaksi esteetöntä todistajaa on vahva suositus. Todistaja on esteetön, kun hän ei ole sukulainen tai liiketoiminnallisesti riippuvainen velallisesta tai velkojasta. Todistajat eivät vastaa velasta, he todistavat vain, että velkakirja on allekirjoitettu vapaaehtoisesti ja oikeissa olosuhteissa. Jos lainaat sukulaiselle tai ystävälle, katso myös, milloin koroton laina katsotaan lahjaksi: rahan lainaaminen sukulaiselle, korko ja lahjavero. Jos lainan saaja on yritys, lue myös lainasopimus yritykselle: ehdot ja velkakirja.
Allekirjoitusvaihtoehdot 2026:
- Käsin allekirjoitus paperilla, vahva suositus suurille summille (yli 5 000 €) ja kun käytetään pankkilainan vakuutena
- Sähköinen allekirjoitus (Visma Sign, DocuSign, Adobe Sign), eIDAS-asetuksen mukaisesti yhtä pätevä
- Pankkitunnistautuminen, vahva sähköinen tunnistautuminen, käytetään esim. valtion palveluissa
Perintä ja ulosotto
Jos velallinen ei maksa eräpäivään mennessä, perintäprosessi etenee tyypillisesti näin:
- Maksumuistutus, vapaamuotoinen, kuluttajalle kuluton (PerintäL 10 a §)
- Maksuvaatimus, kirjallinen, perintätoimiston tai itse lähettämä; perintäkulut PerintäL 10 b §
- Suppea haastehakemus käräjäoikeuteen, käräjäoikeus antaa tuomion, jos vastausta ei tule
- Ulosotto, tuomion jälkeen ulosottovirasto perii palkasta tai omaisuudesta
Perinnän kulut: kuluttajavelallisilta voi periä laissa määriteltyjä enimmäismääriä (esim. maksumuistutus 5 €, maksuvaatimus 14–24 € summasta riippuen). Oikeudellisen perinnän kulut tulevat erikseen: käräjäoikeuden oikeudenkäyntimaksu on 100 € (70 €, jos hakemus tehdään sähköisesti), kun asia ratkaistaan yksipuolisella tuomiolla, ja 310 €, jos velallinen riitauttaa asian (Tuomioistuinmaksulaki, OM:n asetukset 1021–1022/2024).
Usein kysytyt, velkakirjapohja
Onko velkakirja pakollinen, jos lainaan rahaa kaverille?
Ei pakollinen: suullinenkin sopimus on pätevä (OikTL 1 §). Mutta vahva suositus aina kun summa on yli 200 €. Velkakirja on todistus velasta ja helpottaa perintää, jos kaveri ei maksa takaisin. Ilman velkakirjaa joudut todistamaan velan toisin keinoin (pankkitilitapahtuma, tekstiviestit).
Pitääkö velkakirjasta maksaa veroa?
Lainasta itsestään ei makseta veroa: laina ei ole tuloa. Korko on kuitenkin verotettavaa pääomatuloa lainanantajalle (TVL 33 §, vero 30/34 %). Korkoa ei tarvitse periä, mutta jos perit, ilmoita se omassa veroilmoituksessasi.
Mikä on lakisääteinen viivästyskorko 2026?
Viivästyskorko on Suomen Pankin viitekorko + 7 prosenttiyksikköä (KorkoL 4 §). Viitekorko vahvistetaan puolivuosittain (1.1. ja 1.7.). Esimerkiksi viitekorolla 4 % viivästyskorko on 11 %. Yritysten välisissä kaupallisissa sopimuksissa lisä on 8 prosenttiyksikköä (KorkoL 4 a §).
Voiko velkakirjan tehdä sähköisesti?
Kyllä. Sähköinen allekirjoitus (Visma Sign, DocuSign, eIDAS-yhteensopiva) on yhtä pätevä kuin paperiallekirjoitus (eIDAS-asetus, sähköisestä tunnistautumisesta annettu laki 533/2019). Pankit eivät yleensä hyväksy sähköistä velkakirjaa pantiksi: paperiversio sopii paremmin pankkikäyttöön.
Milloin velka vanhentuu?
Velka vanhentuu 3 vuoden kuluessa ilman muistutusta tai vaadetta (Vanhentumislaki 728/2003, 4 §). Jos velasta on muistutettu, vanhentuminen alkaa alusta. Luonnollisen henkilön sopimukseen perustuva rahavelka vanhentuu kuitenkin viimeistään 20 vuoden kuluttua erääntymisestä, ja jos velkoja on luonnollinen henkilö, tämä lopullinen vanhentumisaika on 25 vuotta (Vanhentumislaki 728/2003). Sitä ei voi katkaista.
Lähteet
- Velkakirjalaki 31.7.1947/622 · Finlex
- Korkolaki 20.8.1982/633 (KorkoL 4 §) · Finlex
- Laki velan vanhentumisesta 15.8.2003/728 · Finlex
- Laki saatavien perinnästä 22.4.1999/513 (PerintäL) · Finlex
- Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 (OikTL 36 §) · Finlex
- Käräjäoikeuden riita-asioiden oikeudenkäyntimaksut · Tuomioistuinlaitos
Artikkeli Markdown-tiedostona: /apu/velkakirjapohja/index.md
Pohja on yleisluonteinen ja sopii useimpiin yksityishenkilöiden ja pienyritysten välisiin lainoihin. Suuremmissa lainoissa (yli 50 000 €), pankkilainoissa tai kansainvälisissä järjestelyissä kannattaa kysyä asianajajalta ennen sopimuksen tekemistä. Yrittäjäopas.com ei vastaa pohjan käytön perusteella tehdyistä päätöksistä.