ALV-rekisterin uusi 20 000 € alaraja 2026 — mitä se tarkoittaa?

ALV-rekisterin alaraja nousi vuoden 2026 alusta 15 000 eurosta 20 000 euroon. Tämä tarkoittaa, että pienimuotoista liiketoimintaa harjoittavat yrittäjät voivat kasvattaa liikevaihtoa 5 000 euroa ilman ALV-velvollisuutta. Samalla alarajahuojennuksen laskentakaava on päivitetty vastaamaan uutta rajaa.

Mikä on ALV-rekisteri ja kenen se koskee?

Arvonlisäverovelvollisten rekisteri (ALV-rekisteri) tarkoittaa, että yritys kerää asiakkailtaan arvonlisäveron laskuihinsa ja tilittää sen valtiolle. Samalla yritys saa vähentää omista ostoistaan maksamansa ALV:n.

ALV-velvollisuus syntyy automaattisesti kun liikevaihto ylittää 20 000 €/vuosi (vuodesta 2026 alkaen). Alle tämän rajan toimivat yrittäjät voivat halutessaan rekisteröityä vapaaehtoisesti.

Mitä muuttui 2026?

Muutos on osa EU:n pienyritysdirektiivien toimeenpanoa. Se helpottaa merkittävästi pienimuotoista yrittäjyyttä, sivutoimista liiketoimintaa ja sesonkimyyntiä.

Alarajahuojennus — mitä se tarkoittaa käytännössä?

Jos olet ALV-velvollinen mutta vuotuinen liikevaihtosi jää alle 20 000 €, voit hakea alarajahuojennusta. Se tarkoittaa, että saat osan tilitetystä ALV:sta takaisin siirtymäalueella.

Laskentakaava: (tilitettävä ALV) × (20 000 − liikevaihto) / 10 000

Esimerkkilaskelma

Huojennus haetaan vuosi-ilmoituksella. Se ei vaadi erillistä hakemusta jos teet ALV-ilmoituksen normaalisti.

Milloin kannattaa rekisteröityä vapaaehtoisesti ALV-velvolliseksi?

Vaikka liikevaihtosi olisi alle 20 000 €, vapaaehtoinen ALV-rekisteröinti voi olla järkevää seuraavissa tilanteissa:

• Myyt pääasiassa B2B-asiakkaille: yritykset haluavat vähentää ALV:n omissa verotuksissaan. Ilman ALV-rekisteröintiä laskusi saattaa näyttää "amatöörimäiseltä" osalle asiakkaista.
• Sinulla on suuria investointiostoja: koneet, laitteet, toimitilakalustus — näiden ALV:n saa vähentää vain jos olet ALV-velvollinen.
• Liikevaihto on kasvamassa lähelle 20 000 €: rekisteröidy etukäteen, jotta et jää yllättäen ilman ALV-vähennysoikeutta.

Vapaaehtoista rekisteröintiä ei kannata tehdä jos: myyt pääasiassa kuluttajille (B2C), liiketoiminta on pienimuotoista, eikä ole merkittäviä ostoja joiden ALV haluaisi vähentää.

Käytännön esimerkit

Esimerkki 1: Valokuvaaja, 18 000 € liikevaihto

Valokuvaaja Minna myy palvelujaan pääasiassa yksityishenkilöille (häät, perhevalokuvat). Liikevaihto on 18 000 €/v — alle uuden 20 000 € rajan.

Ratkaisu: Ei tarvitse rekisteröityä. Jos hän haluaa, voi rekisteröityä vapaaehtoisesti — mutta koska ostot ovat pieniä (kamera, varusteet) ja asiakkaat kuluttajia, hyöty on rajallinen. Hän voi kasvattaa liikevaihtoaan 2 000 € ilman lisävelvoitteita.

Esimerkki 2: IT-konsultti, 19 500 € liikevaihto, B2B-myynti

IT-konsultti Mikko myy palvelujaan yrityksille. Liikevaihto on 19 500 € — lähellä rajaa, mutta vielä alle.

Ratkaisu: Vapaaehtoinen ALV-rekisteröinti kannattaa, koska B2B-asiakkaat odottavat ALV-laskuja ja Mikolla on merkittäviä ohjelmisto- ja laiteostoja, joiden ALV hän haluaa vähentää. Hän rekisteröityy ennen uuden projektin alkua.

Esimerkki 3: Käsityöläinen, 22 000 € liikevaihto

Käsityöläinen Kirsi myi aiemmin vain yksityisasiakkaille 14 000 €/v (ei ALV-velvollinen). Uudella tuotteella liikevaihto kasvaa 22 000 €:oon.

Ratkaisu: Raja ylittyy — rekisteröityminen pakollista. Kirsin täytyy lisätä ALV laskuihinsa heti kun 20 000 € raja ylittyy. Hinnoittelua täytyy tarkistaa: jos hän lisää ALV:n päälle nykyhintoihin, se saattaa karkottaa asiakkaita. Jos ALV sisältyy jo hintaan, kate pienenee.