Yrittäjäopas.
Yrittäjän työvaatteet verotuksessa: milloin vähennyskelpoisia (2026)

Yrittäjän työvaatteet verotuksessa: milloin vähennyskelpoisia (2026)

Päivitetty 19.4.2026 · ~6 min lukuaika · Kirjoittaja: Olli Junes
Sisällysluettelo

Yksi yrittäjien yleisimmistä veroharhakuvitelmista on, että työpäivinä käytetyt vaatteet voi vähentää verotuksessa, koska "tarvitsen niitä työssäni". Verohallinnon ja korkeimman hallinto-oikeuden vakiintunut linja on toinen: tavanomaiset vaatteet eivät ole vähennyskelpoisia, vaikka niitä käytettäisiin pelkästään työssä. Poikkeuksia on vain kapea joukko, suoja- ja erityisvaatteet sekä yrityksen logolla varustetut työasut. Tässä artikkelissa käydään läpi raja-aidat ja kerrotaan, mitkä työvaatekulut menevät vähennyksenä läpi.

Pääsääntö: tavanomaiset vaatteet eivät vähennyskelpoisia

Vaatteen vähennyskelpoisuus arvioidaan tuloverolain (TVL) 31 §:n ja elinkeinoverolain (EVL) 7 §:n yleisten periaatteiden kautta: vähennyskelpoisia ovat tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot. Yksityiskulut eivät kuulu vähennysten piiriin (TVL 31 § 4 mom.).

Vaatteet ovat lähtökohtaisesti yksityiskuluja, koska ne palvelevat ihmisen perustavaa tarvetta , pukeutumista. Vaikka käyttäisit pukua vain työssä, sen luonne on yksityinen, koska samaa pukua voisi periaatteessa käyttää myös häissä, ravintolassa tai vapaa-ajan tilaisuuksissa. Verohallinnon syventävässä ohjeessa "Tulonhankkimismenot palkka- ja eläketulosta" tämä on todettu selvästi: pelkkä siisti pukeutuminen työssä ei oikeuta vähennykseen.

Sama linjaus pätee niin palkansaajiin kuin yrittäjiin. Yrittäjäverotuksessa erityisesti toiminimellä on vahva houkutus yrittää saada vaatekulut elinkeinotoiminnan menoksi, mutta Verohallinnon valvonta on tarkka ja hylkäyksiä tulee säännöllisesti.

Vähennyskelpoiset poikkeukset

Suoja- ja erityisvaatteet

Suojavaate on vaate, joka suojaa käyttäjää työtehtävän erityisiltä vaaroilta eikä sovellu tavanomaiseen vapaa-ajan käyttöön. Tällaisia ovat esimerkiksi:

  • Turvakengät ja teräskärkikengät
  • Suojakypärä (rakennustyömaa, sähköasennus, metsätyö)
  • Suojahaalari, viiltosuojavaate, näkyvyyshaalari
  • Hitsaus-, eristys- ja sähkötyön suojavaatteet
  • Palomiehen sammutusasu, ensihoitajan suojavaatetus
  • Sairaalan tai laboratorion työasu (hygieniavaatimukset)

Näistä vähennys on 100 % EVL 7 §:n perusteella, ja ALV vähennetään täysimääräisesti (AVL 102 §). Pesut ja huollot seuraavat vaatteen verokohtelua.

Verohallinto on hyväksynyt vähennyksen myös vaatteille, joissa on selvästi näkyvä yrityksen logo tai tunnus, ja jotka on hankittu yrityksen henkilökunnalle päivittäiseen työkäyttöön. Yleisin esimerkki on yrityksen polo tai t-paita, jossa rinnassa on logo ja selässä yrityksen nimi. Tällaisia vaatteita ei tyypillisesti käytetä vapaa-ajalla, joten yksityiskäytön mahdollisuus on vähäinen.

Tärkeä rajaus: pelkkä logoneula tai pieni rintamerkki kalliissa puvussa ei tee siitä vähennyskelpoista. Logon on oltava selvästi vaatteen "identiteettiä" määrittelevä osa, ja vaatteen oltava luonteeltaan työasu, ei tavanomainen siisti vaate, johon on lisätty tunnistemerkki.

Esiintymisvaatteet: rajatapaus

Tietyissä ammateissa (muusikko, näyttelijä, TV-juontaja, ohjelmoijan teemajuhlissa esiintyvä stand-up-koomikko) on hyväksytty erityisten esiintymisvaatteiden vähennys. KHO:n linjaus on tiukka: vaatteen on oltava luonteeltaan sellainen, että sitä ei tosiasiallisesti voida käyttää vapaa-ajalla, esimerkiksi ekstravagantti esiintymispuku, kostuumi tai brändihahmon asu.

Pelkkä "esiinnyn yrityksen edustajana" ei riitä perusteeksi. Tavalliset puvun kalliimmat versiot, designer-mekot tai "edustavat asusteet" pysyvät yksityiskuluina.

Oikeuskäytäntöä: KHO:n linjauksia

KHO 1990 B 521, ammattimuusikon esiintymisasun (frakki + lakkikengät) vähennys hyväksyttiin osittain, koska asu oli tarkoitettu pelkästään esiintymistilanteisiin. Vapaa-ajan käyttö katsottiin vähäiseksi.

KHO 2003:25. TV-juontajan studioasun (designer-mekkojen) vähennys evättiin pääosin, koska mekkoja voitiin tosiasiallisesti käyttää myös työn ulkopuolella. Vain selkeästi "lavavaatteet" olivat vähennyskelpoisia.

KHO 2014:31. Lakimiehen jakkupuvun vähennys evättiin: vaikka asu oli käytössä vain työssä, sen luonne oli yksityiskäyttöön sopiva, mikä riitti vähennysoikeuden epäämiseen.

Yhteinen punainen lanka: vaatteen tosiasiallinen vapaa-ajan käyttömahdollisuus ratkaisee, ei sen todellinen käyttötapa. Tämä on jyrkempi linja kuin esimerkiksi monilla muilla mailla, joissa "ammattikäyttö" voi yksin riittää perusteeksi.

Kirjanpito ja ALV-käsittely

Vähennyskelpoiset työvaatteet kirjataan kirjanpidossa joko hankintavuoden menoksi (pienhankinta enintään 1 200 €, käyttöikä alle 3 vuotta. EVL 33 §) tai aktivoidaan käyttöomaisuuteen, jos kyseessä on poikkeuksellisen kallis erityisvaate (esim. palokunnan sammutusasu, jonka käyttöikä on yli 3 vuotta ja hinta yli 1 200 €).

ALV vähennetään AVL 102 §:n perusteella, kun vaate on yritystoiminnan käytössä eikä kuulu AVL 114 §:n vähennysrajoitusten piiriin. Vähennysrajoituksia ei tyypillisesti sovelleta työvaatteisiin (toisin kuin edustuskuluihin), kunhan vaate täyttää erityisvaatteen tai suojavaatteen kriteerit.

Yleisimmät virheet työvaatteiden vähennyksessä

1. Tavallinen puku vähennetään, koska "käytän vain töissä". Tosiasiallinen käyttötapa ei riitä, vaatteen luonne on yksityinen, vähennystä ei tule.

2. Yritetään vähentää siistejä asusteita. Kalliit kengät, kellot, korut tai laukut eivät ole vähennyskelpoisia, vaikka ne edustaisivat yritystä asiakaskäynneillä.

3. Logoneula riittäisi muuttamaan vaatteen työasuksi. Pieni tunnus kalliissa puvussa ei tee siitä erityisvaatetta. Logon pitää olla vaatteen "identiteetti".

4. Pesulalaskut vähennetään, vaikka itse vaate ei ole vähennyskelpoinen. Pesun verokohtelu seuraa vaatteen verokohtelua, tavallisten vaatteiden pesusta ei tule vähennystä.

5. Stylistipalvelut tai meikki ennen kuvauksia. Ulkoinen olemus ei ole vähennyskelpoinen edes sosiaalisen median ammatillisessa käytössä, sama logiikka kuin vaatteilla. Poikkeus voi olla julkkis- tai esiintymistehtävät, ja silloinkin tiukasti dokumentoituina.

6. Sport- tai ulkoiluvaatteet "valmentajan ammatissa". Personal trainerin trikoot tai juoksukengät ovat tyypillisesti vapaa-aikaan soveltuvia → ei vähennystä, vaikka käytettäisiin asiakkaiden kanssa.

Lue myös: yrittäjän vähennykset 2026 ja edustuskulujen vähennys.

Lähteet ja viralliset tiedot

Usein kysytyt, yrittäjän työvaatteet

Saako toiminimi vähentää työpukunsa verotuksessa?

Pääsääntöisesti ei. Verohallinnon ja KHO:n vakiintunut linja on, että tavanomaiset vaatteet — myös puku, jakkupuku tai siisti edustusasu — eivät ole vähennyskelpoisia, koska niitä voi käyttää myös vapaa-aikana. Poikkeuksia ovat suoja- ja erityisvaatteet (esim. turvakengät, suojahaalari) sekä yrityksen logolla varustetut työasut, joita ei tyypillisesti käytetä vapaa-ajalla.

Mikä lasketaan suojavaatteeksi?

Suojavaate on vaate, jonka tarkoituksena on suojata käyttäjää työn vaaroilta ja jota ei tyypillisesti käytetä työn ulkopuolella. Esimerkkejä: turvakengät, suojakypärä, viiltosuojahaalari, näkyvyyshaalari, suojakäsineet, sähkötyön eristävät asusteet, palomiehen sammutusasu. Näistä vähennys on 100 % ja ALV vähennetään täysimääräisesti.

Voiko logolla varustetun paidan vähentää?

Kyllä, jos kyseessä on selvästi työasu — esim. yrityksen polo, jossa logo on rinnassa tai selässä riittävän näkyvästi, ja vaate on tarkoitettu päivittäiseen työkäyttöön. Verohallinto on sallinut tämän kategorian vähennykset, koska logon takia vaatetta ei tyypillisesti käytetä vapaa-aikana. Vältä kuitenkin "kallista pukua, johon kiinnitetään logoneula" — tämä ei muutu erityisvaatteeksi pelkän pinnin takia.

Pesulalaskut työvaatteista — vähennyskelpoisia?

Pesun verokohtelu seuraa vaatteen verokohtelua. Jos vaate on vähennyskelpoinen erityisvaate (esim. suojahaalari), myös sen pesusta aiheutuneet kulut (pesula tai pesuaineet työvaatteille) ovat vähennyskelpoisia 100 % ja ALV vähennetään. Tavallisten vaatteiden pesu ei ole vähennyskelpoista, koska itse vaatekaan ei ole.

Mitä KHO on linjannut esiintymisvaatteiden vähennyksestä?

KHO on hyväksynyt vähennyksen vain hyvin rajatuissa tilanteissa — esim. ammattimuusikon esiintymisasu (vuosikirjapäätös KHO 1990 B 521) tai TV-juontajan studioasu, joka ei ole "tavanomainen" vapaa-ajan vaate. Pelkkä "tarvitsen edustavaa pukua kohtaamiseen" ei riitä — vaatteen on oltava luonteeltaan sellainen, että sitä ei voida tosiasiallisesti käyttää työn ulkopuolella.

Disclaimer. Tämä artikkeli on yleistä tietoa työvaatteiden verokohtelusta vuonna 2026. Yksittäisen vaatteen luokittelu suoja- tai erityisvaatteeksi voi olla tulkinnanvarainen, kysy epävarmoissa tilanteissa kirjanpitäjältäsi tai Verohallinnon henkilökohtaisesta neuvonnasta. Yrittäjäopas.com ei vastaa sisällön perusteella tehdyistä päätöksistä.